Yksi puhelu voi tehdä ihmeitä

Joka päivä puhelin soi ja joku soittaa kriisipuhelun. Turvakodit tarjoavat suojan lähisuhteessaan väkivaltaa kokeville.

Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Paula Virta

Joka päivä puhelin soi ja joku soittaa kriisipuhelun. Se on arkea turvakodissa.

”Tyypillinen soittaja Pääkaupungin turvakoti ry:n päivystävään puhelimeen on kolmikymppinen nainen, jolla on kaksi noin 1−4-vuotiasta lasta”, kertoo toiminnanjohtaja Karola Grönlund.

Näitä soittajia on paljon ja monilla voi olla takana vuosien kokemus lähisuhdeväkivallasta. Vaatii rohkeutta ottaa askel irti väkivaltaisesta suhteesta, sillä se voi tarkoittaa myös oman kodin, omaisuuden ja kaiken tutun jättämistä, toisinaan jopa uuteen kaupunkiin muuttamista.

Helsingissä turvakoteja on neljä ja toukokuusta 2017 lähtien viisi, kun Pääkaupungin turvakoti ry avaa uuden yksikön Hämeentien varteen. Tämä tulee tarpeeseen, sillä viimeisten vuosien aikana turvakotipalveluiden ulkopuolelle on Helsingissä jäänyt reilu tuhat asiakasta. Vuorokauden ympäri päivystävä puhelin on tärkeä kanava niin neuvoa kysyville kuin apua hakeville.

Avuntarvitsijat eivät ole yhdestä muotista

Helsingin Haagassa sijaitsevassa turvakodissa majoittuu tyypilliseen kolmen viikon jaksoon 11 perhettä

”Mikään Hilton tämä ei ole, mutta tarjoamme ympärivuorokautista turvaa ja tukea, täyden ylläpidon ja jokaisella perheelle on oman huoneen. Ruokailu- ja saniteettitilat ovat yhteiset, Grönlund kertoo ja esittelee lasten leikkihuoneet, joissa nallet istuvat rivissä ja potkuauto odottaa ajajaansa.

Turvakotiin pääseminen on kuitenkin helpottunut sen jälkeen, kun ne muuttuivat valtiorahoitteisiksi. Nykyisin turvakotipalvelu on asiakkaalle ilmaista. Ennen turvakotilain voimaantuloa 2015 se saattoi olla maksullista.

”Maksu saattoi olla jollekin ylittämätön kynnys lähteä turvakotiin”, Grönlund sanoo ja lisää, että turvakotiin tulee hyvin monenlaisia ihmisiä. Hätä ei katso koulutusta, tulotasoa tai asemaa. Turvan hakijoita on kaikista yhteiskuntaluokista ja myös miehiä.

”On myytti, että naiset eivät olisi väkivaltaisia tai ettei olisi miespuolisia lähisuhdeväkivallan uhreja”, Grönlund sanoo. Toki he ovat selvä vähemmistö.

Turvakodit sinnittelevät avustusten turvin

Kaikki Suomen turvakodit ovat osa samaa verkostoa, jota valtio rahoittaa.

”Valtion leipä on kuitenkin kapea ja toimintamme on paljon myös yritysten ja yhteisöjen tuen varassa. Saamme ruokaa, kosmetiikkaa, vaatteita, leluja ja välttämättömiä tarvikkeita sekä turvakodissa oleville että sieltä matkaansa jatkaville”, Karola Grönlund sanoo.

Pääkaupungin turvakoti ry ei ota vastaan käytettyä lahjoitusmateriaalia, sillä säilytystiloja ei ole. Turvakodissa asuville tekee myös hyvää saada jotain uutta omaa, koska kaikki omaisuus on voinut jäädä, kun entisestä elämästä on luovuttu.

Turvakodin toiminta on ympärivuorokautista ja avointa.

”Emme usko toiminnassamme salaisiin osoitteisiin vaan avoimuuteen. Tarjoamme apua kaikille osapuolille", Grönlund painottaa. 

"Vain näin voidaan rakentaa kaikkien osapuolien tulevaisuutta.”

 

Pääkaupungin turvakoti ry on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys, jolla on toukokuusta 2017 lähtien kaksi turvakotia, Asumisyksikkö Kilpola sekä Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö. Turvakotipalvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua itse. Turvakotitoiminnassa pyritään auttamaan sekä uhria että tekijää. Asiakkaalle ilmainen palvelu kaipaa työnsä tueksi myös lahjoituksia. Toimintaa voi tukea myös esimerkiksi liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Tutustu toimintaan>

Elisa tukee Pääkaupungin turvakoti ry:n toimintaa lahjoittamalla älypuhelimia 20.5. avattuun yksikköön Hämeentie 126:een.