Miten saada pojat lukemaan enemmän?

Mikä innostaisi nuoret miehet lukemaan? Elisa Kulman WORD-hanke kokosi 20 poikaa miettimään asiaa. Selvisi muun muassa, että Snapchatilla ja Tuntemattomalla sotilaalla on jotain yhteistä.

Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Vesa Hänninen

 

Meillä on on ongelma: nuoret miehet karkaavat sanojen parista. PISA-tutkimukset kertovat, että 16 prosenttia suomalaispojista on 9. luokalla heikkoja lukijoita. Noin joka kymmenes nuori ei saavuta sellaista lukutaitoa, että hän voisi osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan tai jatkaa opintojaan ongelmitta.

Elisa Kulman Word-hanke lähti etsimään keinoja, joilla houkutella nuoret miehet lukemaan enemmän. Osana hanketta järjestettiin maaliskuun lopulla design camp, jossa 15–18-vuotiaat pojat ideoivat uusia lukemisen tapoja. Olimme mukana seuraamassa työpajaa. 

Snapchat vai WhatsApp?

Kokkola, Ylöjärvi, Jyväskylä, Helsinki ja Vantaa. Näiltä paikkakunnilta WORD-työpajaan saapuneet 20 nuorta miestä ovat jakautuneet kuuteen ryhmään, joissa tehdään nyt tiukkaa valintaa. Poikien päät ovat kumartuneet kuvakorttien päälle: tehtävänä on jaotella kuvissa esiintyvät aiheet kiinnostavuuden perusteella. Kiinnostaako Snapchat enemmän kuin WhatsApp? Ovatko koirat coolimpia kuin vaikkapa Sipilä? 

Analyyttisesti asioista keskustellen ja aiheita arvottaen pojat erottelevat nopeasti asiat, jotka ovat cooleja tai kaikkea muuta kuin sitä. Harjoituksella alustetaan seuraavaa tehtävää, jossa pojat pääsevät pohtimaan, miten lukemisesta voisi tehdä yhtä kiinnostavaa kuin cool-asteikon cooleimmat jutut.

Muutos syntyy vain nuorista itsestään

"Jos haluaa saada pojat lukemaan tai kirjoittamaan, muutoksen on lähdettävä pojista. Siksi WORD-projektissa suunnittelu ja palveluiden muotoilu on haluttu antaa pojille itselleen", linjaa Akseli Anttila, Concept Design Lead Elisalta.

WORD-työpajan ryhmiä vetävät Elisan palvelumuotoilijat, jotka antavat pojille ideoinnin työvälineet. Loppu on poikien itsensä käsissä. Ehkä juuri siksi näemme, että työpäivän mittaisen työpajan aikana yksikään ryhmä ei väsy tai jätä tehtäviä tekemättä. Motivaatio on korkealla. Ja lopputuloksena syntyy lukemiseen, vuorovaikutukseen ja luovaan kirjoittamiseen kannustavia palveluideoita, joista työpajaan osallistuva WORD-projektin keulahahmo Mikael Gabrielkin innostuu: 

”Näillä on ihan hullun hienoja ideoita. Sain itsekin heidän ideoistaan hyviä ajatuksia,” sanoo Miklu, jolla on aikaa jutella kaikkien poikien kanssa.

Elisan kuluttajaliiketoiminnan markkinointijohtaja Tiina Kuusisto kertoo, että WORD-projektin tausta-ajatuksena on elisalaisten halu ottaa omalta osaltaan vastuuta siitä, millainen tulevaisuus Suomella on.

”Haluamme tarjota sellaisia palveluita, jotka auttavat aidosti nuoria pärjäämään, esimerkiksi kehittämään lukutaitoaan. Tämä onnistuu vain antamalla palveluiden suunnittelu nuorten käsiin.”

Lukea voi muutakin kuin romaaneja

”Aina on ollut nuoria, jotka lukevat ja niitä, joita se ei voisi vähemmän kiinnostaa. Pitää vain löytää keino, millä saadaan ne lukemista karttavat innostumaan omalla tavallaan aiheesta”, sanoo Herttoniemen yhteiskoulun erityisopettaja Aija Kotilainen, joka on paikalla seuraamassa työpajaan osallistuvien koulunsa oppilaiden urakkaa ja WORD-pajan työskentelymalleja.

Herttoniemen yhteiskoulusta paikalle tulleet pojat ovat eivät tunnusta lukevansa kaunokirjallisuutta, mutta Yousif kertoo heti, että uutisia hän lukee sitäkin enemmän, sekä suomeksi että arabiaksi. 

Nasu puolestaan sanoo laittaneensa aamupäivän tehtävässä Tuntemattoman sotilaan kaikista cooleimpien asioiden listalle, sillä ”se kertoo hyvin suomalaisuudesta, yhteiskunnasta ja historiasta”. Tuntematon sotilas saa kaikkien ryhmien listoilla isoa arvostusta. Se on taululla iPhonen ja Snapchatin seurassa. 

Aija Kotilainen kertoo, että yläasteella klassikoita pyritään käsittelemään oppilaita motivoivalla tavalla.

”Kaikki eivät kirjaa lue mutta katsovat sen ehkä elokuvaversiona tai hakevat kirjasta tietoa ja pitävät esitelmän siitä.”

Lukeminen kiinnostaa, jos aiheet ovat hyviä

Vaikka pojat eivät välttämättä tartu kaunokirjallisuuteen, lukeminen kiinnostaa. Tärkeää onkin löytää oikeanlaista luettavaa ja oikealla tavalla tarjottuna. Näin arvioivat poikien työryhmiä Word-pajassa ohjanneet Elisan palvelumuotoilijat poikien kanssa keskusteltuaan.

”Pojille on selvästi tärkeää saada suositteluja lukemisesta vertaisiltaan. Todelliset ihmiset ja kokemukset kiinnostava, halu ymmärtää todellista elämää. Siksi ehkä historia ja elämäkerrat olivat esillä kiinnostavina kirjojen aiheina”, Kokkolan tiimiä ohjannut Aleksi Tiira sanoo.

Tiiran kollega Jonna Rantanen komppaa ja sanoo, että muun muassa tieto, oppiminen ja Wikipedia nousivat supercoolien luokkaan poikien arvioissa: ”Kun löytyy oikea tapa tarjota tieto, sitä kyllä janotaan.”

Samanikäisten tarinat kiinnostavat

Sosiaalisessa mediassa ahkerasti liikkuvat teinit kaipaavat myös vertaistarinoita. Ikätovereiden kertomat tarinat ja kokemukset kiinnostavat. Niistä kumpusi työpajassa myös ideoita lukemisen ja kirjoittamisen palveluiksi. 

Pojat painottivat arvostavansa kirjoittamisen taitoa: ”Hyvää kirjoitustaitoa tarvitaan kaikessa. Pitää olla myös rikas kieli”, sanoo Riku Vantaalta. Ylöjärveltä työpajaan osallistuva Eetu sanoo, että kirjoittaminen auttaa myös itseä.

”Aina ei voi puhua esimerkiksi pahaa oloa pois. Kirjoittaminen onkin minulle tapa ilmaista itseäni. Jos ei ole paperia, voin kirjoittaa vaikka puhelimella”, kertoo Eetu. Hän on kirjoittanut rap-sanoituksia 13-vuotiaasta asti. 

Kun Miklu saapuu paikalle, Eetu saa häneltä palautetta kirjoituksistaan. Miklu lukee tekstit keskittyneesti ja kehuu niitä. ”Näissä on paljon tunnetta”, hän lisää ja ilahtuu, kun Eetu antaa tekstinsä hänelle.

Ylöjärveläisten ryhmässä ideoidaankin palvelua, jossa oltaisiin yhteydessä osallistumalla tekstipelin rakentamiseen. Myös toisella helsinkiläisryhmistä on ideoita palvelusta, jossa kirjoittamalla voisi tutustua ikäistensä elämään ympäri maailman. 

Kokkolan ryhmässä Emil, Olli ja Samuel uskovat, että nuoret lukisivat enemmän, jos kirjoja suosittelisivat heille toiset nuoret.

”On isompi vaiva löytää kiinnostavaa lukemista, kuin lukea kirja”, tiivistää Emil ongelman, jonka hänen ryhmänsä ratkaisi. 

WORD-työpajan tuloksista kerrotaan lisää kevään aikana.

 

Lue seuraavaksi:

>Näin kannustat lasta lukemaan

>Lue lisää WORD-hankkeesta.