Vertailu: Seniorin ensimmäinen älypuhelin

Useimmat suomalaiset lukeutuvat jo älypuhelinten käyttäjiin. Moderni älypuhelin tarjoaa muun muassa laajat verkko-ominaisuudet, kattavan kolmannen osapuolen sovellusvalikoiman ja kokoelman sensoreita esimerkiksi liikkeentunnistukseen ja GPS-paikannukseen. Lisäksi useimpia nykymalleja käytetään kosketusnäytön avulla.

Teksti: Niko Haikala / Mobiili.fi Kuvat: Niko Haikala ja Thinkstock.com

 

Huom! Laitteet ovat saattaneet poistua myynnistä ja korvautua uudemmilla malleilla jutun julkaisun jälkeen. 

Kuluttajien joukossa on kuitenkin edelleen monia, jotka käyttävät perinteisiä matkapuhelimia eli niin sanottuja peruspuhelimia. Peruspuhelimet ovat rajatumpia esimerkiksi verkkoyhteyksiltään ja sovellustarjonnaltaan. Lisäksi ne ovat useimmiten pienikokoisia, halpoja ja luottavat suurten kosketusnäyttöjen sijaan fyysisiin numeropainikkeisiin. Peruspuhelimessa puhelut ja tekstiviestit ovat pääosassa, kun taas älypuhelin on käytännössä taskuun sopiva tietokone.

Useimmiten peruspuhelimen käyttäjä lienee puhelinmalliin tottunut iäkkäämpi henkilö, joka näkee älypuhelimet liian vaikeina ja monimutkaisina vaihtoehtoina. Tästä syystä halusimme selvittää, millainen älypuhelin voisi olla hyvä vaihtoehto ikäihmisen siirtyessä peruspuhelimesta monipuolisempaan mobiililaitteeseen.

Vertailussamme oli mukana neljä erilaista älypuhelinta:

Kyseiset puhelimet nähtiin tarkoitukseen sopivina välimalleina. Ne eivät ole markkinoiden kalleimpia vaihtoehtoja, mutta tarjoavat silti hyvän katsauksen älypuhelinten mahdollisuuksiin. Testikäyttäjinä toimi kaksi noin 60-vuotiasta henkilöä Oulusta. Molemmat suorittivat muutamia yleisiä toimia kaikilla puhelimilla ja antoivat tämän jälkeen mielipiteensä siitä, minkä laitteista he ottaisivat käyttöön. Samalla teimme havaintoja kunkin puhelimen hyvistä ja huonoista puolista.

 

Laitteen käyttöönotto

Ensimmäisenä kokeilimme, kuinka sujuvasti puhelimen ensimmäinen käynnistys ja käyttövalmiiksi saattaminen onnistuu. Suurimmilta osin prosessi toimii kaikilla laitteilla samalla tavoin. Ensimmäisen käynnistyksen vaiheita ovat esimerkiksi langattomaan verkkoon liittyminen ja käyttäjätilin luominen. Tarvittaessa nämä vaiheet voi myös ohittaa ja tehdä myöhemmin.

Testimme paljasti kuitenkin laitteista joitakin eroja. Ensimmäisen ongelman aiheuttivat laitteiden fyysiset painikkeet, jotka ovat usein keskenään hyvin samannäköisiä. Virtapainikkeen löytäminen ilman ohjeita osoittautui siis uudelle käyttäjälle vaikeaksi. Parhaiten tällä saralla suoriutui Xperia Z3 Compact, jonka pyöreä ja tutulla ikonilla varustettu virtapainike erottui hyvin puhelimen muista painikkeista.

Itse käynnistyksen aikana jokainen testattu puhelin hämmensi testaajia jossain vaiheessa vaikeaselkoisilla viesteillä. Esimerkiksi Lumia 830 käytti tiettyjen viestien ohittamiseen sanaa ”sulje”. Valinta oli huono, sillä testaajat pelkäsivät sulkevansa painikkeella koko puhelimen. Lisäksi Lumia 830 vaati jostain syystä laitteen uudelleenkäynnistyksen kielivalinnan jälkeen, minkä testikäyttäjät kokivat hämmentäväksi.

 

Arkipäivän viestintä

Testin seuraavassa vaiheessa kokeilimme tiettyjen arkipäivän tehtävien suorittamista. Näihin kuuluivat esimerkiksi puhelut, tekstiviestit ja verkkoselaus. Laajoihin sovellusvalikoimiin syventymisen sijaan halusimme keskittyä perinteisempiin ydintoimintoihin, joita peruspuhelimesta vaihtava tulisi todennäköisimmin käyttämään älypuhelimessaan.

Puhelun soittaminen oli Lumia 830:llä hieman haastavaa, sillä puhelinsovellus ei tuonut numeronäppäimistöä automaattisesti esiin. Samoin numeron tallentaminen puhelimen muistiin oli yllättävän monimutkainen prosessi. iPhone 5c:llä taas jo soitetun puhelun löytäminen ei meinannut onnistua, eli puheluhistorian käyttämä kelloikoni ei ollut tarpeeksi selvä. Muilla laitteilla vastaavia ongelmia ei juurikaan ollut.

Sen sijaan vaikeaksi osoittautui viestin kirjoittaminen, joka aiheutti erilaisia ongelmia kaikilla laitteilla. Ascend G6:n käyttämä keskustelu-termi hämäsi pitkään toista testaajaa, jonka mielessä oli tiiviisti viesti-avainsana. Lumia 830:ssä taas viesti- ja sähköpostisovelluksien ikonit olivat lähes samanlaisia, mikä teki ymmärrettävästi oikean sovelluksen valinnasta vaikeaa.  Lisäksi ongelmaksi nousi laitteesta riippumatta se, että numero olisi pitänyt syöttää ennen viestiä. Viestit meinasivatkin mennä vastaanottaja-kenttään, koska peruspuhelimeen tottuneella on tapana kirjoittaa itse viesti ensin.

Lisäksi molemmat testaajat kokivat laitteiden näppäimistöt aivan liian pieninä. ”En lähettelisi näillä viestejä”, ennusti toinen testihenkilöistä. Tilanne muuttui kuitenkin, kun puhelimen hoksasi kääntää vaakatilaan. Tämä teki kaikissa tapauksissa viestien kirjoittamisesta miellyttävämpää. Erityisen selkeäksi vaakatila kohteiden asetteluineen koettiin Android-käyttöjärjestelmän laitteissa.

 

Verkon selaaminen ja hakukoneet

Verkkoselausta testatessamme koehenkilöitä pyydettiin muun muassa surffaamaan Helsingin Sanomien sivuille tai googlaamaan jokin resepti. Nämä tehtävät tekivät hyvin selväksi sen, miten tärkeitä sovellusikonit ja niiden sijoittelu ovat.

Google-sovellus oli asetettu varsinaista selaista selvemmin esille sekä Ascend G6:ssa että Xperia Z3 Compactissa. Tämä taas johti siihen, että luontaisin tie verkkoon vei kaikissa tapauksissa Googlen läpi, oli käyttäjän tarkoitus tehdä haku tai mennä jollekin valmiiksi tuntemalleen verkkosivulle. Määränpää löytyi kaikissa tapauksissa, mutta tietyt tehtävät olisivat hoituneet nopeammin selaimen kautta.

Lumia 830:n Internet Explorer -ikoni oli valmiiksi tuttu ja veti siksi testaajia puoleensa. Ikävä kyllä selain halusi kaikista muista laitteista poiketen määrittää joitakin asetuksia ensimmäisellä käynnistyksellä, mikä toi ikäviä esteitä verkkoon pääsylle.

iPhone 5c:n käyttämä Safari-selain ei sen sijaan ollut ennestään tuttu, eikä sovelluksen ikoni vihjannut mitenkään, että kyse todella on selaimesta. Tämän vuoksi toinen testaajista ei löytänyt selainta ilman apua.  Toinen sen sijaan tuli kokeilleeksi Safaria pelkästään sen perusteella, että sovellus oli aseteltu niin etusijalle.

 

 

Testatut laitteet

 

 

Lumia 830

VAHVUUS: Erityisesti Windows-käyttäjille tuttuja elementtejä, kuten Internet Explorer.

HEIKKOUS: Joitakin liian pieniä ikoneita ja monimutkaisia asetuspolkuja.

 

iPhone 5c

VAHVUUS: Käyttää selkeää suomen kieltä. Esimerkiksi lukitusnäyttö ohjeistaa sanallisesti: ”Avaa liu’uttamalla”

HEIKKOUS: Kaikista muista testipuhelimista löytyvä erillinen paluunäppäin puuttuu. Molemmat testaajat kokivat paluunäppäimen käytön luonnolliseksi, minkä vuoksi iPhone 5c:n käytettävyys ei noussut heidän silmissään samalle tasolle.

 

Xperia Z3 Compact

VAHVUUS: Selkeästi erottuva virtapainike ja helposti löytyvät tärkeimmät sovellukset.

HEIKKOUS: Laitteen kotiruuduilla on paljon kohteita ja värejä, mikä on näyttävää mutta tekee samalla näkymistä sekavia.

 

Ascend G6

VAHVUUS: Puhelutoiminnot ja numeroiden lisääminen oli helppoa.

HEIKKOUS: Laitteen oma näppäimistö koettiin testeissä haastavaksi. Esimerkiksi numeroiden löytäminen oli vaikeaa.

 

 

Testikäyttäjien valinnat

 

TESTAAJA 1:

VALINTA: Xperia Z3 Compact

PERUSTELU: Puhelin oli neljästä vaihtoehdosta luonnollisin käyttää. Lisäksi sen ulkonäkö viehätti.

 

TESTAAJA 2:

VALINTA: Lumia 830

PERUSTELU: Puhelin sisälsi aiemmista Nokia-puhelimista ja Windows-tietokoneista tuttuja elementtejä, mikä teki kokemuksesta kotoisan. Samalla moni toiminto tuntui silti hankalalta, eli käyttöjärjestelmä ei ehkä ole erityisen intuitiivinen. Hyväksi toiseksi vaihtoehdoksi nousi tästä syystä Xperia Z3 Compact.

 

Eräs yleinen huomio kaikista laitteista oli, että niiden näytöt sulkeutuvat tehdasasetuksilla liian nopeasti. Uuteen laitteeseen tutustuminen ja sen ominaisuuksien käyttö vievät aikaa, eikä tilannetta lainkaan auta se, että näyttö sulkeutuu esimerkiksi kesken viestin kirjoittamisen. Suosittelemme siis virransäästöasetuksien muuttamista niin, että näytön pimeneminen kestää pidemmän aikaa.

Samoin tärkeimmät sovellukset – kuten puhelut, viestit ja verkkoselain – kannattaa siirtää kotiruuduilla mahdollisimman näkyville paikoille, elleivät ne sellaisilla jo ole. Tämän käyttäjä voi tehdä itse tai vaikkapa älypuhelimet paremman tuntevan perheenjäsenen avulla.

Mikäli seniori ei kaipaa lainkaan peruspuhelinten soitto-ominaisuuksia enempää, ei älypuhelimen hankkiminen ole tietenkään pakollista tai edes kannattavaa. Jos teknologian mahdollisuudet kuitenkin kiinnostavat edes jollain tasolla, suosittelemme uuden laitteen rohkeaa kokeilua. Älypuhelimesta voi olla ikäihmisellekin monenlaista iloa, esimerkiksi yksinkertaisten pankkiasioiden hoidossa, uutisten seuraamisessa tai yhteyden pitämisessä lapsenlapsiin.

Yhtä kaikille sopivaa ensilaitetta ei ikävä kyllä ole, sillä jokainen käyttäjä on yksilö. Testimme perusteella Sony Xperia Z3 Compact oli yleisesti pidetyin, mutta kaikista koelaitteista löytyi sekä hyviä että huonoja puolia. Parhaiten aiheeseen pääseekin käsiksi astumalla alan liikkeeseen, kysymällä rohkeasti apua ja kokeilemalla itse eri vaihtoehtoja.

 

Artikkeli on julkaistu Mobiili.fin luvalla.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
0/5