Terveydenhoito kulkee kohta taskussa

Lääkäriin ei ole aina pakko lähteä –  lääkärin kanssa voi keskustella vaikka kotisohvalta. Älylaitteet auttavat myös seuraamaan omaa vointia entistä tarkemmin. Lue, mitä kaikkea terveydenhoidon digitalisaatio muuttaa.

Teksti: Hanna Kangasniemi

Tiedätkö, mitä tarkoittaa ennakoiva terveydenhoito? Sitä kohti ollaan menossa kovaa vauhtia. 

Yksinkertaisimmillaan kyse on tästä: Kun vyötärölle kertynyt rasvarengas ennakoi diabeteksen vaaraa ja verenpainemittarin nousevat lukemat verenpainetautia, kannattaa alkaa seurata syömisiään, lisätä liikuntaa ja mitata verenpainetta ja sokeriarvoja.

Mutta tulevaisuudessa –  ja jo nyt –  tämä voidaan tehdään älylaitteiden avulla tarkasti. Omia terveysriskejä voi kartoittaa ja terveyden kannalta tärkeitä arvoja voi seurata mittauslaitteilla, jotka yhdistetään omaan älypuhelimeen. Näin saadaan tarkkaa dataa, jota voidaan siirtää myös eteenpäin, esimerkiksi lääkärille.

Tulevaisuudessa ehkä huolehdimme itsestämme yhtä hyvin kuin autostamme: tarkkailemme vointia jatkuvasti mittareiden avulla ja teemme kokonaisvaltaisempia terveyskartoituksia säännöllisesti.

Älylaitteet helpottavat voinnin seurantaa

Esimerkiksi verenpaineen mittaamisen tai painon tarkkailuun tarkoitettujen laitteiden tulokset saa nykyään suoraan sovellukseen tai verkkopalveluun, josta niitä on helppo seurata. Sovelluksessa tulokset pysyvät myös tallessa ja ovat tarkasteltavissa pitkällä aikavälillä.

Erilaisilla älykoruilla ja sovelluksilla voi myös mitata vaikka unen laatua ja saada selville esimerkiksi sen, miksi uni ei palauta, vaikka sängyssä tuli vietettyä normaalit kahdeksan tuntia. Kännykässä olevat tai niihin ladattavat askelmittarit puolestaan auttavat hahmottamaan ja motivoimaan omaa liikkumisen aktiivisuutta.

Syömisen määrän ja laadun seuraamiseen on myös oivia sovelluksia, joiden avulla voi huomata jopa tiedostamattomia toimintatapoja.

Vaikka itsensä mittaaminen on tulevaisuutta terveydenhoidossa, tarkoitus ei ole lisätä stressiä. Jos pelkästään mittaamme erilaisia arvoja ja vertailemme niitä tavoitearvoihin, se voi muuttua taakaksi. Tärkeää onkin ymmärtää, miten elämänlaatua voi parantaa mittaamisten ja tulosten pohjalta.

Virtuaaliklinikka tuo lääkärin kotiin

Oma lääkäri kännykän ruudulla on jo todellisuutta. Yhä useammalla yksityisellä lääkärikeskuksella on nettivastaanottoja ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

Lääkäriltä tai terveydenhoitajalta saa etäyhteydellä apua diagnosoitavissa sairauksissa ja terveysneuvonnassa. Lääkäri voi antaa etävastaanotolla esimerkiksi jatkohoito-ohjeita, käydä läpi tutkimustuloksia, kirjoittaa sähköisen reseptin tai lähetteen tarkempiin tutkimuksiin.

 

sairaanhoitaja kirjaa tietoja verkkoon.

Myös julkinen terveydenhuolto on ottanut digitaaliset palvelut käyttöön. Digitaalisen vastaanoton uranuurtajia Suomessa on Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuolto. Hämeenlinnassa kaupungin asukkaille on rakennettu Minunterveyteni.fi-verkkopalvelu, josta saa etänä terveyspalveluja neuvonnasta diagnoosiin sekä reseptin tai jatkotutkimusten määräämiseen. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus puhelimessa toimivan sovelluksen avulla toimittaa hoitajilleen kotona tehtyjä, terveyteen liittyvien mittausten tuloksia.

Koska terveyspalvelu toimii digitaalisesti, sitä käytetään vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä.

“Palvelua käyttämällä ihmiset saavat entistä nopeammin, parempaa ja tarkempaa hoitoa. Sen avulla nähdään nopeasti, tarvitseeko ihminen ehkä vain opastusta vai pitäisikö tulla tarkempiin tutkimuksiin terveyskeskukseen. Koska palvelu toimii digitaalisesti, sitä käytetäänkin jo usein vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä”, kertoo terveydenhuoltopalveluista vastaava johtaja Tuomas Mäkynen Elisalta. Hän on ollut mukana Minunterveyteni.fi -verkkopalvelun kehityksessä muiden yritysten ja elisalaisten asiantuntijoiden kanssa.

"Hämeenlinnassa tehtiin tuottavuusselvitys astman hoitoprosessin digitalisoinnista. Laskelman perusteella kustannussäästöjä astman hoidossa kertyy jopa 27 %, jonka lisäksi terveyskeskuksiin matkustamisen tarve vähenee”, kertoo Mäkynen.

Hämeenlinnan kaupungin digitaaliset terveyspalvelut ovat esiaste kansalliselle Omahoidon digitaalisille arvopalveluille (ODA), joita rakennetaan parhaillaan. ODA tarkoittaa uusia sähköisiä terveydenhoitopalveluita, joita kehitetään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tueksi yhteistyössä ihmisten kanssa. Palvelun testaaminen aloitetaan 2017 usealla paikkakunnalla ja sen on tarkoitus tulla käyttöön koko maahan 2018.

divider

Haluatko mitata verenpaineen kotona vai lääkärissä?

 

Etämittaus tarkoittaa, että ihminen tekee kotona itse esimerkiksi astmaan, verenpaineeseen, verensokeriin, veren happipitoisuuteen tai verenohennuslääkityksen seurantaan liittyvät seurantamittaukset. Tähän tarvitaan vain kännykkä, mittauslaite ja puhelimeen ladattava sovellus.

Terveyskeskuksesta tai sairaalasta saatu laite yhdistetään kännykän sovellukseen, joka kirjaa kaikki tulokset talteen ja lähettää tulokset automaattisesti hoitavaan yksikköön. Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät mitatut arvot ajantasaisesti ja hoitotyön kannalta oikealla tavalla esitettynä. Etämittauksessa käytetään lääkintälaitteiksi luokiteltuja mittalaitteita, joten ne tuottavat luotettavaa ja laadukasta terveystietoa ammattilaisille.

Etämittauksen myötä voi heittää hyvästit paperilapuille kirjatuille mittaustuloksille, virheellisesti merkityille luvuille ja unohdetuille mittausajankohdille. Sen ansiosta ei tarvitse matkustaa entiseen tapaan terveyskeskukseen mittauksiin tai ohjeita saadakseen. Sovellus muistuttaa ja neuvoo, että mittaus tehdään oikein ja ajallaan. Se lähettää myös tulokset tietoturvallisesti hoitohenkilökunnalle analysoitavaksi, eivätkä ne katoa piirongin laatikkoon.

Esimerkiksi verenohennuslääkityksen seurannassa oleville ihmisille INR-etämittaaminen tuo paljon vapautta ja helpotusta arkeen. Verenohennuslääkitystä säädetään perinteisesti laboratoriossa suoritetun INR-mittaustuloksen avulla, hoitotasapainon mukaan jopa 1-2 viikon välein.

Elisan Tuomas Mäkynen kertoo itsekin testanneensa etämittausta verenpaineen seurannassa ja saaneensa työterveyslääkäriltä kiitosta säntillisistä ja selkeistä mittauksista. “Ruutupaperin sijaan tiedot kirjautuivat automaattisesti sovellukseen ja mittaukset tuli tehtyä minuutilleen ajallaan, koska sovellus muistutti oikeina mittausajankohtina”, Mäkynen kertoo.

Terveydenhuollon palveluihin yhdistetty etämittaus on varmempi tapa huomata hoidon epätasapaino ja mahdolliset vaaratilanteet ajoissa, vaikka ihminen ei itse olisi vielä tiedostanut vointinsa heikkenemistä.

Mäkynen uskoo, että Suomessa kehitetyt etämittausmenetelmät ovat jotain sellaista, jossa Suomella olisi mahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla: “Suomessa kehitetyillä terveysteknologisilla innovaatioilla ja laadukkaalla hoitotyöllä on selvästi kiinnostusta myös kansainvälisillä markkinoilla.”

Etämittaus on otettu käyttöön useissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Omalta terveysasemalta kannattaa tiedustella, käytetäänkö siellä digitaalisia palveluita.

Arvostele tämä artikkeli:
0/5