Keräilijä: “Algoritmit ovat museoluokan taidetta”

New Yorkissa ja Oaklandissa asuva Ben Gleitzman kerää algoritmeja, toisin sanoen koodinpätkiä. Gleitzmanin tavoitteena on osoittaa, että koodi voi olla taidetta.

Teksti ja kuva: Liisa Jokinen

Benjamin Gleitzman, 30, on tunnettu teknologia-asiantuntija, taiteilija ja Ruse Laboratoriesin perustaja. Aikaisemmin Gleitzman on työskennellyt muun muassa eBaylla, missä hän loi personoidun eBay-feedin, ja Googlella, missä hän loi ohjelmointi-kieli App Inventorin Android-puhelimille.

"Olin 4-vuotias, kun pääsin ensimmäistä kertaa leikkimään vanhalla Applen tietokoneella. Opin käyttämään konetta intuitiivisesti, yksinäni kokeillen. Lopulta opettajat alkoivat pyytää minua apuun aina, kun heillä oli pulmia koneiden kanssa. Silloin tiesin, että haluan opiskella ohjelmointia.

Ohjelmointi on taikuutta, ongelmanratkaisua ja taidetta enemmän kuin tiedettä. Neljä vuotta sitten ystäväni, taidemaalari Fernando Cwilich Gil löysi puolivahingossa Apple-puhelimien käyttöjärjestelmästä bugin, jossa kolme algoritmia eivät osanneet keskustella oikein keskenään. Bugin ansiosta Gil pystyi ottamaan puhelimellaan ainutlaatuisia kuvia, joissa ihmisten päät tai vartalot vaihtoivat paikkaa - ilman kuvankäsittelyä.

Bugi ja sen vahingossa luoneet algoritmit olivat Gilin mielestä museoluokan taidetta. Perustimme Ruse Laboratoriesin ja aloimme kerätä muita kiinnostavia algoritmeja. Haluamme näyttää algoritmeissa piilevän kauneuden ja saada erilaisia ihmisiä kiinnostumaan koodaamisesta ja ohjelmoinnista.

Haluan näyttää algoritmeissa piilevän kauneuden ja saada ihmiset kiinnostumaan koodaamisesta ja ohjelmoinnista.

Minua ei kiinnostaa juurikaan se, miten huolellisesti tai kauniisti koodi on kirjoitettu. Kiinnostavampaa on se, millaisen ongelman ratkaisemiseksi koodi on luotu ja millainen sosiaalinen vaikutus algoritmilla voi olla.

Esimerkiksi Facebookin Like-nappula vaikuttaa joka päivää hurjaan määrään ihmisiä. Aika moni meistä tsekkaa ensimmäisenä aamulla, montako tykkäystä viimeisin Facebook-päivityksemme on saanut. Toinen esimerkki on OkCubid-treffisivuston algoritmi, joka laskee sovitteko sinä ja potentiaalinen kumppanisi yhteen. Algoritmin ansiosta monet ovat löytäneet toisensa.

Vuonna 2015 järjestimme New Yorkin Cooper Hewitt -museossa huutokaupan, jossa kaupattiin algoritmeja. Huutokaupan tuotot, useita tuhansia dollareita, lahjoitettiin museolle. Nyt keskitymme luomaan uusia museoluokan algoritmeja yhdistämällä koodaajia ja mesenaatteja, jotka ovat valmiita rahoittamaan koodausprojektin. Koodaaja saa pitää tekijänoikeuden algoritmiin, mesenaatti saa halutessaan hyödyntää sitä kaupallisesti."

Sarjan seuraavat osat julkaistaan kesäkuun aikana.

 

Lue myös: 

Robottikoulussa opitaan algoritmeja