Tavoitteena lapsille turvalliset tuotteet

Vapaaehtoisten ammattilaisten joukko suunnitteli ohjeet, miten tehdä lapsille sopivia digitaalisia tuotteita. Suunnittelutalkoiden idean takana olivat Elisa ja Elisan palvelumuotoilijat.

Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat Noora Kumpulainen ja iStock

 

Lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa erilaisten digitaalisten tuotteiden seurassa ja niillä on iso vaikutus heidän elämäänsä. Silti lasten ja nuorten tuotteiden suunnittelussa unohdetaan usein eettiset periaatteet ja lasten oikeudet.

Yli 70 vapaaehtoista ammattilaista 13 eri maasta kerääntyi ratkomaan tätä suunnittelun ongelmaa Helsinkiin alkuvuodesta Elisan järjestämään tilaisuuteen. Kolmipäiväisessä, Talkoiksi kutsutussa, tapahtumassa oli mukana palvelumuotoilijoita, suunnittelijoita, tutkijoita, psykologeja, lastenoikeuksien asiantuntijoita ja lelujen ja digituotteiden valmistajia.

Talkoiden idea syntyi Elisan ja Unicefin yhteistyön tuloksena. Elisan palvelumuotoilijat olivat jokapäiväisessä työssään palvelumuotoilijana tiedostaneet puutteen lasten oikeuksien huomioimisesta tuote- ja palvelusuunnittelussa.

Talkoot keräsivät maailmalta yli 70 alan ammattilaista suunnittelemaan ohjeita, miten tuottaa lapsille turvallisia ja eettisesti kestäviä tuotteita.

“Yhä useampi lasten tuote on nykyään digitaalinen, joten halusimme vaikuttaa siihen, että ne myös suunniteltaisiin lasten oikeudet ja eettinen puoli huomioiden. Olemme käyttäneet UNICEFin työkalua, joka auttaa suunnittelijoita huomioimaan tuotteiden eettisiä ja turvallisia puolia. Halusimme kehittää tätä työkalua yhdessä muiden suunnittelijoiden ja tutkijoiden kanssa”, kertovat palvelumuotoilija Leyla Nasib ja Jonna Rantanen, jotka olivat avainhenkilöitä tapahtuman järjestämisessä.

”Oli tärkeää, että UNICEF asiantuntemuksineen oli mukana. Huomionarvoista oli myös se, että Talkoisiin tuli akateemisten huippuasiantuntijoiden ohella ammattilaisia yrityksistä ympäri maailmaa: Edelläkävijäyritykset näkevät eettisessä palvelumuotoilussa selkeän liiketoiminnallisen ulottuvuuden, toteaa Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger.

“Elisa oli mukana usean ihmisen, eikä vähiten Leylan ja Jonnan, työpanoksella, mutta myös pääsponsorina. Oli mahtava huomata, että palvelumuotoiluyhteisö yli yritysrajojen tuli mukaan tekemään Talkoista totta.”

Kuka vastaa, ettei sovellus vahingoita lasta?

Kivatkin lelut ja pelit saattavat sisältää ongelmia, joita ei tiedosteta kuin vasta käytössä. Esimerkiksi internetiin yhdistetty nukke, jonka kanssa voi jutella, saattaa olla hauska. Jos lelun käyttötapoja ei ole kuitenkaan mietitty loppuun asti, voi käydä niin, että nuken kautta lapseen saakin yhteyden joku asiaankuulumaton henkilö. Silloin lelusta voikin tulla ahdistava.

Voi olla myös, että peli tai sovellus on suunniteltu niin, että se ikään kuin vaatii nuorelta jatkuvaa osallistumista ja vie kaiken huomion – jopa yöunet. Onko vastuu mahdollisista ongelmista silloin valmistajalla, vanhemmilla vai nuorilla itsellään?

Tällaisia näkökulmia Talkoita toteuttamassa olleet palvelumuotoiljat Leyla Nasib ja Jonna Rantanen halusivat nostaa pöydälle: Kun suunnitellaan tuotteita lapsille ja nuorille, on niiden vaikutus huomioitava vastuullisesti ja läpikotaisesti.

“Lasten oikeuksien huomioiminen ei voi olla vain joku ‘hyväksytty’ -leima”, Nasib painottaa. Nasibin ja Rantasen mukaan suunnittelussa on liian pitkään mietitty vain, miten toteuttaa tuote ja unohdettu, mitä seurauksia käytöllä voi olla. Eikä nyt puhuta vain pelkästään materiaalien valinnasta ja vaikutuksesta.

Kaikille lapsille sopivia tuotteita

Talkoiden aikana kehitettiin neljän tiimin voimin ohjeet, millaisia ovat lapsille ja nuorille sopivat, “ihanimmat tuotteet” (MLP, Most Loveable Product).

“Tiimit työstivät teesejä, joiden avulla on hyvä miettiä jo varhaisessa vaiheessa, että tuotteet soveltuvat lapsille. Esimerkiksi lelut, pelit ja sovellukset eivät saa olla syrjiviä, vaikkapa rotua tai sukupuolta loukkaavia. Niiden pitää olla myös ikään sopivia ja lapselle samalla tukea ja hallinnan tunnetta antavia”, Jonna Rantanen sanoo.

“Monesti esimerkiksi yritetään tehdä vain elämyksellisiä ja stimuloivia tuotteita, eikä ajatella, että lapset ja nuoret tarvitsevat myös rauhaa ja lepoa. Vastuuta koukuttavien sovellusten käytön rajoituksesta ei voi myöskään sysätä vain vanhemmille. Sovelluksissa ja peleissä voisi olla sisäänrakennettuna käytön rajat”, Nasib pohtii.

Talkoissa kantava ajatus oli lasten osallistaminen ja huomioiminen kaikilla tavoilla tuotteiden suunnittelussa. Niiden pitää antaa lapsille ja nuorille tilaa olla oma itsensä ja vaikuttaa siihen, miten he niitä käyttävät.

“Lasten tuotteiden pitää olla turvallisia ja antaa lasten vanhemmille myös ymmärrys, miten tuotteita voi turvallisesti käyttää. Lasten tietosuojasta on huolehdittava viimeiseen asti”, Rantanen muistuttaa.

Työ Talkoissa oli Nasibin ja Rantasen mukaan inspiroivaa ja tulokseksi saatiin ohjeistusta, joka on jo nyt käytössä kouluissa ja lasten tuotteita valmistavissa yrityksissä. Seuraavat Talkoot on luvattu järjestää Kööpenhaminassa. Suomalaisesta aloitteesta on tulossa hieno ja jatkuva projekti.

Täältä voit lukea teesit, joita noudattamalla lapsille ja nuorille voidaan tehdä turvallisia ja eettisiä tuotteita palveluita.

Elisa oli järjestämässä ja sponsoroimassa Talkoita.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
4/5