Tältä näyttää tulevaisuuden älykoti

Esineiden internet tulee koteihin laite laitteelta, mutta tulevaisuuden visioissa älykoti toimii yhä itsenäisemmin ja yhden järjestelmän kautta. Vähitellen kodin keräämä data on myös tavallisen kuluttajan hyötykäytössä.

Teksti: Maria Rautio Kuvat: iStock ja valmistajat

 

Ruokaa tilaavat jääkaapit ja unen laatua vartioivat sängyt ovat pian älykotien perusvarustelua. Yksinkertaisimmillaan älykodista puhuttaessa kyse on sovelluksella etäohjattavista laitteista, kuten valaisin- tai lämmitysjärjestelmistä. Hienostuneemmin sillä tarkoitetaan kotia osana esineiden internetiä (IoT), jossa verkkoon kytketyt laitteet viestivät ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. “Aidosti älykäs järjestelmä tuottaisi asioita juuri silloin, kun ne juolahtavat asukkaan mieleen”, älykotiratkaisuja suunnittelevan Wellness Engineering Oy:n toimitusjohtaja Mika Lähteenmäki sanoo.

Kodin laitteiden laajempi kytkeytyminen verkkoon ja toisiinsa muuttaa tulevaisuudessa ihmisten arjen sellaisena kuin sen nyt tunnemme. Gartnerin tutkimuslaitoksen mukaan vuoteen 2022 mennessä kodeissa on noin 500 verkkoon kytkettyä älylaitetta. Gartnerin arvion mukaan älykodit juurtuvat osaksi arkea vuosien 2020—2025 paikkeilla.

Asumisen visioissa kaikkialla kodissa olisi sensoreita, joiden kautta tieto asukkaiden tavoista, elämänrytmistä ja hyvinvoinnista tallentuisi reaaliaikaisesti pilveen. Samaan aikaan kodin tekniset laitteet poimisivat tästä datapankista informaatiota toiminnoilleen. Tulevaisuuden kodissa kalenteri voisi vaikkapa kertoa herätyskellolle asukkaan aikaistuneesta aamukokouksesta. Herätyskello välittäisi viestin eteenpäin keittiöön, joka valmistaisi ajoissa aamiaisen.

 

 

 

Samsung esitteli alkuvuodesta älykkään jääkaappinsa. Laitteen sisään asennetut kamerat kertovat, mitä elintarvikkeita kaapin uumenista löytyy ja tarvittavat ruuat voi tilata jääkaapin avulla kotiin MasterCardin kehittelemän verkkosovelluksen kautta.

 

 

 

 

 

Mitä ihmiset odottavat kotien älylaitteilta?

”Kuluttajat tuntuvat haluavan kodin älylaitteille yksinkertaisia käyttöliittymiä tai ettei niitä tarvittaisi. Jo nyt on laitteita, jotka oppivat itse tunnistamaan vallitsevia olosuhteita ja toimimaan niiden mukaan ilman ihmisen apua”, kertoo tulevaisuuden ennakointiin erikoistuneen tutkimustoimiston, 15/30 Researchin futuristi Markus Keränen.

”Moni ostaa toisaalta mieluummin sellaisen älylaitteeseen, jonka voi pitää visusti omassa hallinnassaan. Itseohjautuvaan tekniikkaan saattaa liittyä pelkoa kontrollin menettämisestä”, kertoo Matias Castrén, Elisan liiketoimintajohtaja kuluttajien näkemyksistä.

Langattomia antureita ja säätimiä valmistavan Riots Global Oy:n toimitusjohtaja Samuli Stenudd suhtautuu vielä varauksella visioihin tulevaisuuden kodeista:

"Ihmismieltä on mahdotonta ennakoida: yhtenä aamuna asukas haluaa juoda kahvia, seuraavana teetä. Mielestäni on tärkeintä, että älytekniikalla helpotetaan toistuvaa mekaanista toimintaa. Laitteista pitää tehdä entistä parempia työkaluja ihmisille.”

 

Millaista älyteknologiaa koteihin on jo olemassa?

Älykäs asuminen tarkoittaa tänä päivänä pääasiassa automatisoitua, etäohjattavaa talotekniikkaa, johon kuuluvat esimerkiksi valaisu, lämmitys, ilmanvaihto ja turvallisuus.

”Käytännössä koko kiinteistötekniikka aurinkosähköä myöten voidaan yhdistää saman järjestelmän alle. Teknologia mahdollistaa myös sen, että asukas saa välittömästi tiedon vaikkapa vikatilanteista”, Mika Lähteenmäki kertoo.

“Teknologian tarjoamat mahdollisuudet kannattaa ottaa huomioon jo talon suunnitteluvaiheessa, mutta langattoman älyjärjestelmän voi teettää vanhaankin taloon. Tällöin järjestelmästä ei välttämättä saa kuitenkaan yhtä monipuolista kuin uuteen taloon”, Lähteenmäki muistuttaa.

meater-ribeye_roast_muokattu

 

 

Älypaistimittari on maailmalta rahoituksen kerännyt suomalainen innovaatio.

 

 

 

 

Tuleeko älykoti kalliiksi vai säästääkö sen avulla?

Kiinteistöautomaatioon liittyvien älyjärjestelmien hintahaarukka liikkuu Mika Lähteenmäen arvion mukaan 1 500 – 30 000 euron välillä. Keskimäärin hinta on noin 9 000 euron paikkeilla.

Lähteenmäki sanoo, että minimissäänkin kotiin saa tärkeitä ja hyödyllisiä toimintoja. “Esimerkiksi vesivuotovahti on pieni ja edullinen satsaus, jonka avulla välttyy isoilta ja yllättäviltä korjausmenoilta.”

large_dlink_w215

 

 

Älykodin toteuttamisen voi aloittaa itse pienimuotoisesti hankkimalla esimerkiksi älypistorasian. Siihen liitetyn laitteen voi kytkeä mobiilisovelluksen kautta päälle tai pois, jolloin esimerkiksi silitysraudasta ei tarvitse enää stressata. Kun älypistorasian ajastaa omaan viikkorytmiin sopivaksi, vaikutukset näkyvät sähkönkulutuksessa.

Millaisia älykoteja näemme 5-10 vuoden päästä?

"Laitteet muuttuvat 'oikeasti älykkäiksi' jo lähivuosina", arvioi Stenudd. Tällä hän tarkoittaa niiden kykyä jalostaa numeroita vilisevän raakadatan sijaan ymmärrettävää tietoa, jonka perusteella kenen tahansa on helppo tehdä päätelmiä – esimerkiksi sähkönkulutuksestaan. Stenuddin mukaan seuraava vaihe on järjestelmän kyky kommunikoida muiden laitteiden kanssa ja säädellä omaa toimintaansa.

”Laitteista tulee ihmisystävällisiä. Se, minkä Apple teki puhelimille, tapahtuu nyt kodeille."

 

Flic

 

 

Älypuhelimeen langattomasti yhdistyvä Flic-nappi on näppärä ensiaskel kohti oman kodin esineiden internetiä. Laitteiden toimintoja voi ohjata napilla kännykkäsovelluksen sijasta.

 

 

Mitä konkreettista hyötyä älykotien kehityksestä on?

Teknologiaan liittyy vielä tietoturvahaasteita, viranomaissäädösten rajoituksia ja kysymyksiä datan omistamisesta. Näitä on nyt ratkottava vauhdilla. Varmaa on kuitenkin se, että lopulta kaikki minkä kodissa voi digitalisoida digitalisoituu. Hyödyt siitä ulottuvat monille elämän osa-alueille.

”Etenkin vanhusten, muistisairaiden ja liikuntarajoitteisten kotona asumisen tukemiseen älyteknologia tuo tärkeää tukea. Oven avaamisen tunnistaminen, hälytysrannekkeet, liiketunnistimet ja etäyhteys ovat jo laajasti käytössä senioritaloissa”, Samuli Stenudd sanoo.

”Automaatio tuo kotitalouksille isoja säästöjä sähkölaskuihin ja vedenkulutukseen. Ympäristöä älykodit säästävät, kun esimerkiksi turha autoilu vähenee, kun vaikkapa kesämökin järjestelmiä voi seurata etänä”, hän jatkaa.

Yhden järjestelmän alle keskitetty älykiinteistötekniikka yksinkertaistaa kiinteistönhallintaa, helpottaa asumisen arkea ja tuo siihen samalla pientä luksusta.

Kodin eri käyttöjärjestelmät kiinteistötekniikasta yksittäisiin kodinkoneisiin toimivat vielä pääosin omissa ohjausympäristöissään. Esimerkiksi Apple on kuitenkin jo kehittänyt HomeKit-alusta, jonka avulla kaikkia kodin älylaitteita voisi hallita iOS-laitteella Wi-Fi- ja Bluetooth-yhteyksien yli. Applen järjestelmässä on jatkossa kuitenkin hankittava myös juuri siihen sopivat kodinkoneet.

 

Älykotiratkaisuihin voi tutustua Seinäjoen asuntomessujen (8.7.-7.8. ) kohteissa 11, 12, 13, 18 ja 33. Esillä on hifi-monihuone-, taloautomaatio - ja rikosilmoitus- ja kameravalvontajärjestelmiä.

 

divider

Elisa etsii innovatiivisia älyratkaisuja tulevaisuuden kotiin!

Elisa Innovation Challenge -kisan Smart Home -sarjassa etsitään pieniä ja suuria ideoita tulevaisuuden asumiseen.

”Haluamme auttaa hyviä ideoita ja ratkaisuja leviämään laajemmallekin. Kilpailun Smart Home -ratkaisu voi olla joku todella yksinkertainen oivallus, jolla kotiin, mökkiin tai ylipäätään asumiseen liittyvä asia hoituu entistä sujuvammin”, Elisan liiketoimintajohtaja Matias Castrén kertoo.

Kilpailun hakuaika loppui kesäkuussa, ja elokuun aikana Elisan raati valitsee 12 kiinnostavinta ideaa jatkoon.

Elisa Innovation Challenge -kilpailun Smart Home -sarjan voittaja julkistetaan syksyllä Slush 2016 -tapahtumassa. Voittosumma on 30 000 euroa.

 

Tökkiikö kodin langaton verkko? Lue, miten päihität ongelman.

 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran heinäkuussa 2016.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
0/5