Alkuun 1 Robottiautot kulkevat jo teillämme 2 Autoja myös ajotaidottomille 3 Kauppa ajaa kotiovelle 4 Oma auto jää historiaan 5 Miksi robottiautoja pelätään? 6 Robottiautot säästävät ihmishenkiä 7 Liikenteen automatisointi vie ja tuo työpaikkoja 8 Kuka eka maantiellä? 9 Näin etenee liikenteen älykäs automaatio

Kuka ohjaa autoasi 2020?

Itseään ohjaavia robottiautoja pelätään, vaikka niitä kulkee jo Suomenkin teillä. Mutta paljon suurempi muutos on ovella. Liikenteen automatisaatio muuttaa elämäämme monin tavoin ja nopeammin kuin osaamme aavistaa.
Katso video
Teksti Jukka Nortio Kuvat ja video Meeri Utti, Volvo, iStock
Luku 1

Robottiautot kulkevat jo teillämme

Auto, joka juuri tuli valtatiellä sinua vastaan, voi olla tietokoneen kuljettama. Tällaisia robottiautoja on jo liikkeellä Suomessa, ja se on täysin laillista. Robottiliikenne tulee Suomessa todeksi paljon nopeammin kuin olet uskonut.

Cristina Andersson on aina ollut intohimoinen autoilija, mutta pihalla uutuuttaan kiiltävä Mercedes-Benz-robottiauto on muuttanut hänen maailmansa.

”Kun lähden kotipihasta ajamaan, autolle pitää jonkin matkaa antaa ohjeita. Maantiellä voin jo irrottaa kädet ratista”, Andersson kuvaa.

Anderssonin robottiauto on yksi esimerkki siitä, mihin liikenteessä ollaan menossa: robottiliikenteestä. Suomen tieliikennelain ja liikenneturvallisuusvirasto Trafin mukaan robottiautot ovat tervetulleita maamme teille jo nyt. Trafi linjasi jo viime keväänä, ettei ajoneuvon kuljettajan tarvitse olla fyysisesti edes ajoneuvon sisällä, vaan riittää, että hänellä on täysi kontrolli ajoneuvoon.

”Oli mieletön oivallus tajuta, etten enää aja autoa, vaan tarvittaessa vain hieman autan sitä selviämään tilanteista. On ollut fantastista huomata, mistä kaikista tilanteista auto selviää ihan itse ja miten se reagoi erilaisiin tilanteisiin”, kertoo Andersson, joka tunnetaan robotiikan asiantuntijana ja Robotics Finland -hankkeen edistäjänä.

Robottiliikenteellä tarkoitetaan ilman kuljettajaa kulkevien tietokoneen ohjaamien autojen lisäksi kaikkea muutakin liikenteen automatisoimista. Ja tällä alueella Suomi on yllättävän kärjessä maailmanlaajuisestikin mitattuna.


Yli 19 000 kokeili, miltä tulevaisuus tuntuu

Jännitys säteilee vanhan rouvan kasvoilta. Hän kokee jotain aivan uutta. Vastapäätä istuva singaporelainen nuoripari ihastelee tasaista menoa ja kyydin hiljaisuutta. Opas kertoo rauhallisella äänellään matkan yksityiskohdista. Puolimatkassa rouva rikkoo hiljaisuuden ja kysyy, mitä tapahtuisi jos varis istahtaisi robottiajoneuvon eteen. Olemme Suomen ensimmäisen julkisessa käytössä olevan robottiauton kyydissä, matkalla Vantaan asuntomessuille (2015). Parin viikon aikana yli 19 000 muutakin messuvierasta tutustui siihen, miltä tulevaisuuden kyyti tuntuu.

Asuntomessujen pyöreälinjainen sähköbussi kuljetti yhdeksän matkustajaa ja oppaan ja kulki vajaan kilometrin matkan reipasta kävelyvauhtia. Ranskalaisvalmisteinen menopeli voisi porhaltaa 40 kilometriä tunnissa, mutta se vaatisi turvavöitä ja muita turvajärjestelyjä muun muassa autojen sivuuttaessa toisensa kaksikaistaisella ajoväylällä.

Samalla, kun robottiauto ja automaattinen liikenne kiinnostavat ja innostavat ihmisiä, ne myös herättävät epäilyjä, jopa pelkoja. Ajokontrollin siirtäminen ihmiseltä robotille on iso askel maantieliikenteessä, eivätkä vakuuttelut robottiautojen liikenneturvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta uppoa vielä kaikkiin.

Liikenneturvallisuuden lisäksi robottiautojen tietoturva on tärkeä kysymys: miten esimerkiksi taataan se, etteivät vihamieliset hakkerit murtaudu internetin välityksellä robottiautojen ohjausjärjestelmiin ja aiheuta kaaoksia liikenteessä?


Auto tunnistaa pian vastaantulijan

Vantaalla Suomen ensiesittelyssä olleet robottivaunut eivät ole ainoita kaltaisiaan. Lontoon Heathrow’n lentokentällä kuskittomia ajoneuvoja on liikennöinyt jo useamman vuoden ajan. Yli kaksikymmentä sähköautoa kuljettaa matkustajia matkustajaterminaalin ja pysäköintihallien välillä. Vastaavia järjestelmiä on valmisteilla muun muassa Intian Amritsariin ja Brasilian Florianopolikseen.

Robottiautojen tekniikka on valmis, ja se kehittyy huimaa vauhtia. Ohjausjärjestelmät, ympäristöä tunnistavat sensorit sekä tekoäly toimivat yhdessä ja osaavat reagoida erilaisiin auton eteen tuleviin tilanteisiin. Nyt mietitään jo yksityiskohtia, kuten kenen vastuulla ovat robottiautojen aiheuttamat onnettomuudet, miten huolehditaan autojen tietoturvasta ja kuka omistaa autojen tuottaman valtavan tietomäärän.

Vantaan Kivistössä matka robottibussin kyydissä on edennyt jo loppusuoralle. Muutkin kuin harmaahapsinen rouva rohkaistuvat kyselemään. Opas kertoo auliisti, kuinka ajoneuvon kulmissa ja katolla olevat laserskannerit tutkivat ympäristöä ja miten niiden avulla tunnistetaan pian vastaan tuleva toinen robottiauto. Kun autot kohtaavat, molempien vauhti hidastuu, mutta kiihtyy jälleen, kun automatiikka huomaa, ettei törmäysvaaraa ole.

Vartin melko suoraviivaisen matkan jälkeen ajopeli kipuaa pääteasemalle. Ajoneuvo tunnistaa pysäkin ja avaa ovet automaattisesti. Matkustajat kiittävät ja lähtevät tutustumaan asuntomessuihin. Seuraavat yhdeksän jännittynyttä matkaajaa nousee robottibussin kyytiin. Ovet sulkeutuvat ja matka tulevaisuuteen voi jatkua.

Luku 2

Autoja myös ajotaidottomille

Autoilun automatisoituminen tulee avaamaan tien niillekin, jotka eivät ennen ole voineet ajaa itse.

Autojen automaatiossa on kolme kehitysvaihetta, kertoo robotiikan asiantuntija Cristina Andersson . Hänen mukaansa nyt on meneillään ensimmäinen eli ihmisen ja robotin yhteistyö: Ihminen puuttuu tarvittaessa vielä auton hallintaan, vaikka robotti osaakin jo ohjata autoa normaaleissa ajo-olosuhteissa.

Toisessa vaiheessa auto siirretään etäohjaukseen, jolloin yhdellä ihmisellä voi olla useita – jopa satoja autoja valvonnassaan. Näitä kokeiluja on jo tehty, ja etäohjaus voi olla arkea jo kymmenen vuoden päästä. Kolmas vaihe on täysin autonominen auto, joka liikkuu oman tekoälyn ohjaamana ilman etävalvontaa. Aika näyttää, onko sellaiselle autolle edes tarvetta, vaikka se teknisesti voitaisiin toteuttaa.

”Periaatteessa monet jo nykyisistä Mersun ja Googlen autoista voisivat ajaa täysin itsenäisesti missä vain. Auton ohjaamiseen ja ympäristön havainnointiin tarvittavaa tietokoneen laskentatehoa tarvitaan hieman lisää, mutta uskon, että nämä tekniset asiat ratkaistaan muutamassa vuodessa”, Andersson visioi.

Automaattiauto on ajanut jo lähelle tavallisen ihmisen arkea.


Futistreeneihin ilman kuskia?

Tulevaisuudessa auto voi olla oma, yhteisön omistama tai vuokrattu. Vaihtoehdot yleistyvät. Robottiautot mahdollistavat myös liikkuminen palveluna -konseptin (englanniksi Mobility as a Service). Kun autoa ei enää tarvitsekaan entiseen tapaan omistaa, ihmiset voivat käyttää vapautuneet varat muihin palveluihin ja hankintoihin.

”Onhan kymmenien tuhansien eurojen peltilaatikko järjetön investointi, koska se seisoo keskimäärin 90 prosenttia ajasta käyttämättömänä”, Cristina Andersson kiteyttää.

Robottiautot avaavat autoilun vähitellen myös niille, jotka eivät itse voi ajaa autoa tai joilla ei ole ajokorttia. Esimerkiksi vammaiset, lapset ja ajokorttinsa iän tai sairauden takia menettäneet voivat hypätä tulevaisuudessa robottiauton kyytiin kuin taksiin. Kun kuskia ei tarvita, vapautuu myös vanhemmilta huomattavasti aikaa, kun heidän ei tarvitse kuljettaa jälkikasvuaan harrastuksiin.

Kun robottiautot kipuavat kehityksensä ylimmälle portaalle eli täysin autonomisiksi autoiksi, ne muuttuvat samalla myös vapaasti muunneltaviksi tiloiksi.

Auto voi olla yhtenä päivänä vaikkapa liikkuva työtila, jossa myyntipäällikkö hoitaa suunnittelupalaverit, sopimusneuvottelut ja monenlaisen yhteydenpidon samalla, kun auto siirtää hänet kotoa myyntikeikalle. Seuraavana päivänä auto voi viedä myyntipäällikön lapset mummolaan ja muuttuu matkan ajaksi viihdekeskukseksi, jossa tuulilasi onkin videoseinä ja takaikkunassa pelataan 3D-seikkailupelejä. Ennen mummolamatkaa auto on ehkä hakenut kaupasta sopivat eväät matkalaisille, jotta reissu sujuu rattoisasti.

Luku 3

Kauppa ajaa kotiovelle

Kaupassa käynti, ravintoloiden palvelut ja moni muu arkinen asia muuttuu, kun robottiautot yleistyvät.

Kaveriporukka istuu iltaa joulun alla 2022, kun nälkä alkaa kurnia. Puhelin käteen, lähipitserian sovellus auki ja tilaamaan. Kahden sekunnin päästä tulee tilauksen vastaanottokuittaus.

Mitä tapahtuu 15 minuutin aikana ennen kuin pitsat saapuvat? Pitserian työntekijä täyttää tarvittavat ainekset pitsataksin kuljettajan paikalla olevaan robottiuuniin. Robottiauto hakee asiakastietokannasta toimitusosoitteen ja auto hurahtaa liikkeelle.

Matkan aikana robottiuuni kokoaa pitsat ja paistaa ne monikerrosuunissa. Sen jälkeen pitsat siirtyvät lämpölaatikkoon, ja pian auto kaartaa pihaan. Robottiauto ja robottiuuni ovat lyhentäneet tuotteiden toimitusaikaa, pitsat ovat herkullisen uunituoreita ja asiakkaat tyytyväisiä.

Tällaiset visiot eivät ole enää kaukana todellisuudesta. Yhdysvaltalainen Domino’s Pizza kehitti pikkuautossa toimivan pizzauunin ja toi kuskilliset pizzauuniautot liikenteeseen äskettäin.


Ruokakassit kotiin vaikka keskellä yötä

Myös vähittäiskaupan jakelu siirtynee vähitellen robottiautoille. Kun kuluttaja tilaa ostoksensa verkkokaupasta, robottiauto saa kaupasta kyytiinsä useampia verkko-ostoksia ja vie ostokset asiakkaille. Asiakas saa ostotapahtuman yhteydessä koodin, joka avaa hänelle robottipakettiautossa lokeron, jossa ostokset ovat.

Robottiautot voivat palvella myös useita eri verkkokauppoja, jolloin ne keräävät tavaraa eri lähteistä ja toimittavat niitä tilaajilleen aina oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Robottiauton ajotietokone laskee koko ajan optimaalisen reitin ja säästää näin polttoainekuluja.

“Kun käytössä ovat robottiautot, tavaroita voidaan viedä ihmisille silloin, kun he ovat kotona, eikä tarvitse murehtia kuljettajien työajoista tai ylimääräisistä palkkakustannuksista”, futurologi ja tietotekniikkayrittäjä Risto Linturi perustelee tulevaisuuden visioitaan.


Hei hei, parkkipaikat!

”Autonvuokraus tulee muuttumaan radikaalisti, kun vuokrattava auto voi tulla itsekseen vuokraajan ovelle ja vuokraaja voi palauttaa auton minne haluaa ilman lisämaksua. Vuokrausfirma säästää huomattavasti, kun yksi ihminen voi valvoa vaikka kymmenien autojen liikkeitä”, Risto Linturi sanoo.

Robottiautot laskevat autonvuokrauksen kustannuksia, jolloin autojen vuokraamisesta tulee huomattavasti edullisempaa kuin auton omistamisesta. Vuokraus vapauttaa auton ylläpidon vaivasta, ja käytössä on aina tarpeisiin sopiva auto: pakettiauto tavaroiden siirtoon, avoauto kesäiseen kruisailuun ja tilava citymaasturi isomman porukan mökkireissuille.

”Ajoneuvojen kokonaistarve laskee, mikä vähentää muun muassa parkkipaikkojen määrään. Yhden parkkipaikan arvo kaupunkikeskustassa on 40 000–80 000 euroa. Niiden määrää voidaan vähentää robottiautojen yleistymisen myötä, millä on merkittävä vaikutus kaupunkirakenteelle”, Linturi tähdentää.

Merkittävää säästöä saadaan, kun autojen käyttöaste nousee vuokrattavien robottiautojen myötä.

“Auton kilometrikohtainen kustannus puolittuu 40 sentistä 20 senttiin, kun sen vuosittainen ajokilometrimäärä nousee nykyisestä keskiarvosta eli 17 000 kilometristä 60 000 kilometriin”, Linturi laskee.

Luku 4

Oma auto jää historiaan

Tervetuloa vuoteen 2025! Täällä uuden auton valintaan vaikuttavat aivan eri asiat kuin nyt. Toisaalta harva enää edes haluaa omistaa autoa – uudet autoilupalvelut riittävät.

Pesolan perhe on todennäköisesti oman aikansa poikkeus, kun he hankkivat keväällä 2025 uuden oman auton. Yli kaksi kolmasosaa taajamissa asuvista suomalaisista ei silloin omista enää autoa. Liikkumisen palvelut ovat kehittyneet niin, ettei auton omistaminen ole enää taloudellisesti perusteltua.

Haja-asutusalueella, missä Pesolatkin asuvat, tilanne on toinen. Siellä autoa tarvitaan, sillä julkisen liikenteen rippeetkin ovat kadonneet. Vain taksipalveluja on saatavilla. Nekin ovat henkitoreissaan, sillä robottiautot hoitavat sekä koulukuljetukset että vanhusten ruokapalvelut.

Pesolan Antti-isä ja Leena-äiti ovat tutustuneet autonvalmistajien tarjontaan katsomalla verkkosivujen 3D-esittelyvideoita. He ovat käyneet virtuaalikoeajolla useammallakin autolla ja tutustuneet lastensa kanssa autojen viihdetarjontaan. On aika hypätä rattiin ihan fyysisesti. Se käy näin:

Kolme metallinpunaista monitoimiautoa saapuu pihaan sovittuna aikana. Yhdenkään mukana ei ole myyjää, vaan kunkin esittelykierros tehdään virtuaalilasit päässä auton ulko- ja sisäpuolella. Kun ominaisuudet ja lisävarustepaketit on käyty läpi, varsinainen koeajo alkaa.

Pesolan perhe lähtee koeajolle ja kertoo määränpään. Auto lähtee liikkeelle ja tarjoaa kullekin matkustajalle oman konsolin, josta voi valita ajonaikaisen viihteen: musiikkia, pelejä, kotivideoita, reaaliaikaista web-kamerakuvaa tai perinteisiä elokuvia. Kukin valitsee omansa ja sujahtaa hetkessä itselleen mieluisaan keinotodellisuuteen. Perhe voi myös valita yhteisen kokemuksen, jolloin auton kaikki pinnat tuottavat virtuaalimaailman kuvia, ääntä, hajuja ja makuja esimerkiksi Amazonin viidakkoseikkailulta.

Kun autot on testattu, valinta osunee Pesoloilla autoon, joka tarjoaa parhaan käyttäjäkokemuksen, mukautuu erilaisiin tarpeisiin ja tarjoaa Pesolan perheelle sopivimman leasing-mallin. Leasing-sopimus kattaa huoltojen, ohjelmistopäivitysten ja reaaliaikaisen seurannan lisäksi viiden vuoden ajan mahdollisuuden vaihtaa autoa tuleviin malleihin sekä samanmerkkisten autojen vapaan käytön ulkomailla.


Liikkuminen muuttuu palveluksi

Pesoloiden valitsema oma robottiauto harvinaistuu kuitenkin, kun ihmiset voivat tilata kuhunkin käyttötarpeeseen soveltuvan ajopelin tarvittaessa kotiovelle. Samalla liikkuminen muuttuu omistamisesta palveluksi.

Suomessa Tekes, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikennevirasto käynnistivät keväällä 2014 liikkuminen palveluna -hankkeen (MaaS, Mobility as a Service), jonka tavoitteena on luoda liikennepalvelun kokeiluympäristö. Siinä on määrä yhdistää julkisen liikenteen toimijat sekä robottiauto-operaattorit, jotka tarjoavat yhdessä palveluita kuluttajille.

Liikennevirastolla on kunnianhimoiset tavoitteet nostaa Suomi liikenteen palveluistumisen kärkimaaksi. Tavoite on kirjattu kymmenen vuoden päähän: Vuonna 2025 liikenteen palvelupaketit ovat todellinen vaihtoehto perinteiselle yksityisautoiluun perustuvalle liikkumiselle. Vision mukaan vuonna 2025 liikenteen kotimainen palvelumarkkina on 5 miljardia euroa ja työllistää 50 000 henkilöä.

Kun autojen määrä vähenee robottiautoihin perustuvien liikennepalveluiden myötä, autonvalmistajat ja autokauppa joutuvat miettimään oman markkina-asemansa aivan uudelleen. Innovatiiviset toimijat pärjäävät tässäkin muutoksessa, kun perinteinen toimiala sulaa alta. Mutta onko autoala riittävän ketterä muuttamaan toimintatapojaan? Onnistuuko siirtymä esimerkiksi liikennepalveluiden operaattoreiksi, se jää nähtäväksi.

Luku 5

Miksi robottiautoja pelätään?

Elokuvien ja kirjojen robotiikan kauhuvisiot saavat meidät pelkäämään myös ajatusta robottiautoista. Pelkoja ja epäluuloa hälvennetään tiedolla ja tunteisiin vetoamalla.

Vuosi on 2026, ja Hannun oven eteen rullaa tuliterä automaattiauto. Ulkona tuivertaa lumimyrsky, mutta auto on lämmittänyt itsensä säätilan mukaiseen lämpötilaan. Autossa on uusimmat turvalaitteet kuten infrapunatutkat ja reaaliaikainen autosta autoon -kommunikaatio. Ne ovat yhteydessä ajotietokoneeseen, joka sekä säätelee ajoa että kerää tietoa ohjauksesta, vaihteistosta, jarruista ja muista hallintalaitteista.

Matkalla Hannu ajattelee ystäväänsä Paulia, jonka luokse auto häntä kuljettaa. Pauli ei luota robottiautojen turvallisuuteen, vaikka kymmenet tutkimukset ja tilastot ovat todistaneet robottiliikenteen vähentäneen liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Varsinkin robottiauton talvikelpoisuus epäilyttää Paulia. Miten auton tutkat ja skannerit toimivat sakeassa räntäsateessa ja miten auto pysyy tiellä, kun ajoratamerkinnät ovat paksun jään ja lumen alla?

Paulin skeptisyys on ymmärrettävää.

”Uudet ilmiöt herättävät aina ihmisissä epäluuloja. Esimerkiksi automaattimetroa kohtaan ihmisten näkemykset olivat suurelta osin kielteisiä”, asiaa väitöskirjassaan tutkinut sosiaalipsykologian tohtori ja VTT:n erikoistutkija Mikael Wahlström sanoo ja jatkaa:

”Robottiautoihin liittyy sama perusparadoksi. Hevosvaunuista lähtien ihminen on tottunut siihen, että hän ohjaa kulkuneuvoa.”


Kuka ottaa vastuun kolareista?

Turvallisuuden teknisiä ongelmia ratkotaan kuitenkin koko ajan, joten ehkä Paulia ei oikeasti enää huolestuta 10 vuoden kuluttua. Jo nyt Googlen, Mersun, Audin ja Toyotan robottijärjestelmät kykenevät viestimään ajoneuvon ihmiskuskille, jos tiemerkinnät eivät ole auton järjestelmälle tarpeeksi selvät. Tällöin ihmiskuski ottaa ohjauksen tai muuten automatiikka pysäyttää auton hallitusti.

Turvallisuus- ja vastuukysymykset ovat autonvalmistajille tärkeitä. Muun muassa Volvo on ilmoittanut valmiutensa ottaa vastuun robottiautojensa kolareista. Lainsäädäntöön on kuitenkin tehtävä muutoksia, jos auton omistaja ei enää olekaan vastuussa ajoneuvostaan. Tulevaisuudessa autonvalmistaja saattaa omistaa auton koko sen elinkaaren ajan ja vuokrata sitä tunti-, päivä- tai viikkoveloituksella.

Todennäköisesti Hannunkin automaattiauton infrapunatutkat ja laserskannerit pystyvät tehokkaan laskentayksikön avulla analysoimaan reaaliaikaisesti tietä ja sen ympäristöä siten, ettei näköyhteyttä tiemerkintöihin tarvita.

Vuoden 2026 vuosimallin auto tulee luomaan kaikissa keleissä ympäristöstä sata metriä halkaisijaltaan olevan reaaliaikaisesti lasketun 3D-mallin. Yllätyksiä ei pitäisi tulla, mutta poikkeustilanteessa auto osaa päättää, mihin suuntaan tai kumpaan ojaan on turvallisinta väistää, jos on pakko.

Jos siirrymme vielä vuoteen 2026, näemme, miten se tapahtuu.

Pian sen jälkeen, kun aura-auto on ohittanut automaattiauton kuskaaman Hannun, ruudussa syttyy uusi varoitusvalo ja auto kertoo: Kolme hirveä, etäisyys 90 metriä, 20 metriä tiestä oikealla, liikesuunta metsään päin. Auton vauhti hidastuu hieman varmuuden vuoksi. Kun hirvet, joita Hannu ei lumituiskun läpi näe, on ohitettu, auto palaa jälleen tavalliseen 80 kilometriä tunnissa vauhtiin. Hirvien tunnistukseen auto on käyttänyt pimeänäkölaitteista tuttua infrapunatekniikkaa ja lämpökameroita, joilla elävät kohteet voidaan havaita täysin pimeässä ja vaikkapa hernerokkasumussa.


Yli puolet ihmisistä haluaa robottiauton

”Automaatio on ollut vuosikymmenet science fictionin kauhuvisioiden herkkupala, jossa on korostettu automaation ja robotiikan pelottavia piirteitä. Viihdefiktioissa robotit eivät auta vaan ottavat vallan. Myös ihmisten arkikokemukset esimerkiksi tietokoneiden toimimattomuudesta vahvistavat negatiivisia asenteita”, Mikael Wahlström sanoo.

Pelkoja, epäluuloa ja vastustusta voidaan hälventää tiedolla. Koska kyse ei ole pelkästään älyllisestä asiasta, tarvitaan myös ihmisen tunteisiin vaikuttavia keinoja.

”Kuvallisella materiaalilla ja muotoilulla on suuri vaikutus tunteisiin ja mielipiteisiin. Googlen kiltinoloinen ja lupsakannäköinen robottiauto on hyvä esimerkki tästä. On myös tärkeää miettiä, millä kuvilla ja minkälaisella äänellä auto kommunikoi sekä auton sisällä olevien että auton ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Miten robottiauto esimerkiksi kertoo jalankulkijalle, että hänet on nähty ja hän voi turvallisesti ylittää suojatien”, Wahlström aprikoi.

Vaikka vain harva on saanut vielä tutustua robottiautojen mahdollisuuksiin arjen helpottajina, on suhtautuminen robottiautoihin monissa maissa hyvin positiivinen.

“Tutkimusten mukaan yli puolet ihmisistä haluaa jo robottiauton. Tässä on kuitenkin maakohtaisia eroa. Brasiliassa lähes 90 prosenttia haluaisi robottiauton ja vastaavasti Saksassa vain noin 20 prosenttia. Tämä heijastaa paljolti myös eri kansallisuuksien kontrollin tarvetta ja suhtautumista liikenteeseen”, futurologi Risto Linturi arvelee.

Luku 6

Robottiautot säästävät ihmishenkiä

Robottiautoilussa ihmisiä pelottaa eniten hallinnan menettäminen ja sen mukanaan tuomat vaarat. Todellisuudessa turvallisuus lisääntyy, kun ihmiset poistuvat ratin takaa.

“Viime viikolla ajoin Itäväylää kotiin, kun edessä ajava autoilija seilasi kaistalla holtittomasti. Välillä hän ajoi kahdeksaakymppiä ja välillä kahtakymppiä. Seuraavana päivänä näin, kun pakettiauto kiusasi bussia, eikä antanut vaihtaa kaistaa. Bussikuski yritti päästä oikealle kaistalleen, mutta pakettiauto ei antanut periksi. Bussikuski heilautti lopulta autoaan niin terävästi, että pakettiauton oli pakko väistää. Onneksi ei tullut kolaria”, futurologi Risto Linturi kertoo ja jatkaa:

“Pelkään ihmiskuskia paljon enemmän kuin robottia, sillä ihmiset ovat arvaamattomia ja oikullisia.”

Linturi perustaa näkemyksensä omien kokemustensa lisäksi runsaaseen robottiautojen turvallisuutta koskevaan tutkimusaineistoon. EU:n tekemän selvityksen mukaan jo nykyinen autojen automatiikka ehkäisee puolet onnettomuuksista, joita syntyisi ilman sitä.

“Liikenneonnettomuudet aiheuttavat Suomessa kahden miljardin tappiot kansantaloudelle vuodessa. Tämä koostuu muun muassa onnettomuuksien hoidosta, ihmishenkien laskennallisesta arvosta sekä menetetyistä työpäivistä”, Linturi täsmentää.


Iso osa onnettomuuksista voidaan estää

Yli 90 prosenttia Suomessa tapahtuvista onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. Niitä ei siis tapahtuisi, jos liikenteessä olisivat robottiautot. Tämä merkitsisi inhimillisen kärsimyksen vähenemisen lisäksi valtavaa kansantaloudellista säästöä.

“Meillä on tässä paradoksi. Hyväksymme reaalimaailman riskit liikenteessä mutta vaadimme, että uudet tekniset ratkaisut, kuten robottiautot, ovat sataprosenttisen turvallisia”, liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittisen osaston johtaja Kirsi Miettinen sanoo.

Autojen välinen kommunikaatio on yksi robottiautojen turvallisuutta parantava ominaisuus. Kun nykyautojen rds-radiot välittävät vaaratiedotteita koko maahan, on tiedonvälittämisen kynnys suuri eli vain vakavista onnettomuuksista kerrotaan autoilijoille.

“Tilanne muuttuu ratkaisevasti, kun autot kommunikoivat vain lähellä olevien toisten autojen kanssa. Turvaviestien lähettämiskynnys laskee huomattavasti. Näitä ominaisuuksia rakennetaan olemassa olevan matkapuhelinverkon varaan, Liikenneviraston Liikenteen palvelut -osaston kehittämispäällikkö Kari Hiltunen kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa autojen välistä tiedonvaihtoa esimerkiksi liukkaista tienpinnoista, kinoksista tiellä tai polkupyörillä vastaan polkevista koululaisista. Auto havaitsee vaaran tai esteen muun muassa kameroilla, laser-ilmaisimilla ja erilaisilla tutkilla. Autojen välinen kommunikaatio kehittyy reaaliaikaiseksi viimeistään, kun tietoliikenneverkoissa siirrytään 5G-verkkoihin. Varoitus voi tulla auton informaatiojärjestelmään ja tarvittaessa matkustajien matkapuhelimeen.

Robottiautot keräävät tietoa myös ympäristöstään ja välittävät sitä esimerkiksi, kun bensatankki alkaa huveta.

“Auto kertoo, minkä hintaista polttoainetta lähistön bensa-asemilla on ja mitä muita palveluita ne tarjoavat. Matkustajat voivat valita näistä sopivimman”, Hiltunen visioi.


Uhkakuvana autojen hakkerointi

Vaikka robottiautojen käyttöönotto lisää kokonaisuutena liikenneturvallisuutta, on niissä silti riskinsä.

“Yksi ennakoiduista vaaroista on autojen hakkerointi: se, että joku rikollinen ottaa auton hallintaan ja ajaa sen vaikkapa väentungokseen. Toinen ongelma on etäohjattujen autojen yhteyden katkeaminen. Nämä kaksi asiaa pitää saada ratkaistua autoteollisuudessa ennen kuin robottiautot voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön”, robotiikan asiantuntija Cristina Andersson sanoo.

Futurologi Risto Linturin mukaan robottiautojen pitää olla tulevaisuudessa mahdollisimman autonomisia, jotta niiden hakkerointi internetin läpi olisi mahdollisimman vaikeaa. Autonvalmistajat kuitenkin suunnittelevat, että autot ovat jatkuvasti yhteydessä nettiin ja toisiinsa. Ne hakevat tietoa, analysoivat sitä ja myös jakavat itse tietoa. Kun täysi itsenäisyys ei ole mahdollista, pitää jokainen auto olla jäljitettävissä paitsi fyysisesti rekisterinumerolla myös sähköisen tunnisteen avulla.

“Meidän pitää aina tietää, kuka ohjaa kauko-ohjattava autoa, ja kaikkien ajoneuvojen liikkeistä pitää olla tarkasti tallennetut lokitiedot. Pitää muistaa, että auto on väärissä käsissä tappava ase, jonka teot ja liikkeet pitää voida kaikissa tilanteissa jäljittää”, Linturi sanoo.

Autokatsastukseen tulee myös uusia vaatimuksia. Katsastuksessa pitää varmistaa, ettei auton ohjausjärjestelmää ole peukaloitu niin, että ihminen pääsee halutessaan ohittamaan automaattisen ohjauksen. Automatiikan osalta katsastus voidaan hoitaa myös pistokokeina, jolloin katsastuskonttori ottaa etäyhteyden autoon ja tarkastaa, että sen automatiikka on ajan tasalla ja ettei siihen ole tehty määräysten vastaisia muutoksia.

Miten robottiauto sitten selviää ihmistä paremmin liikenteen erillisistä ongelmakohdista? Ainakin kilparadalla peli on ollut jo pitkään selvä. Stanfordin yliopistossa on tutkittu robottiauton kykyä oppia ajamaan vaativissakin olosuhteissa eli kilparadalla, jonka robottiauto selvitti nopeammin kuin yksikään ammattikilpa-ajaja jo vuonna 2012.

Luku 7

Liikenteen automatisointi vie ja tuo työpaikkoja

Ensimmäisenä ja eniten robottiliikenne tulee muuttamaan logistiikkaa. Vakioreittiä kulkevat yksittäiset rekat tai kokonaiset rekkakolonnat voivat tulla teille jo ennen vuotta 2020.

Esimakua automaattikuljetuksista saatiin lokakuun alussa 2015, kun Mercedes-Benz esitteli autonomisesti kulkevan sarjavalmisteisen Arctos-rekan julkisessa liikenteessä Denkendorfin ja Stuttgartin välisellä moottoritiellä. Rekan Highway Pilot -järjestelmä ohjaa sitä itsenäisesti, ja se huomioi sekä muun liikenteen että ajoon vaikuttavan muun ympäristön. Kuljettajalla on silti edelleen laillinen vastuu ajoneuvon liikkeistä ja mahdollisuus puuttua ohjaukseen.

Automaatio muuttaa alan työtehtäviä: Osa töistä katoaa, mutta uusiakin tulee tilalle. Esimerkiksi rekkakuskien, ahtaajien, varastomiesten ja trukkikuskien työt saattavat jopa kadota kokonaan. Kustannussäästöt ovat selviä.

“Vakioreittiä, seitsemänä päivänä viikossa ja lähes kellon ympäri kulkevan rekan työvoimakustannukset ovat noin 200 000 euroa vuodessa. Tämä suoranainen säästö saadaan nykyreiteillä. Lisäksi voidaan luoda uusia kuljetusreittejä tai lisätä vuoroja nykyisille, koska kustannukset ovat huomattavasti nykyistä alhaisemmat”, futurologi Risto Linturi kertoo.

Robottikuorma-autoja on jo nyt käytössä maapallon toisella puolen. Kaivosjätti Rio Tintolla on Australian Pilbarassa valtava rautakaivosalue. Siellä huristaa 57 Komatsun valmistamaa automaattista malminkuljetuskuormuria ja suuri määrä muita etäohjattuja kaivoslaitteita. Jos Rio Tinton suunnitelmat toteutuvat, 41 automaattista junaa kuljettaa vuoden loppuun mennessä malmia 1700 kilometrin rataverkossa Cape Lambertin automatisoituun satamaan Australian länsirannikolla.


Uuden osaajat menestyvät

Robottiajoneuvojen myötä vanhojen töiden tilalle tulee uusia ja monissa ammateissa tarvitaan uutta osaamista. Robottiajoneuvojen valvomot vaativat ympärivuorokautisia päivystäjiä, ja autoasentajien pitää päivittää osaamistaan, kun autojen automaatiojärjestelmät ja tietokoneet uusiutuvat kovaa vauhtia.

Robottiajoneuvojen tulo liikenteeseen vaatii uutta tietämystä liikennepoliisilta, liikennesuunnittelijoilta ja liikenteen palveluja tarjoavilta toimijoilta. Tiepalvelun vapaaehtoisen pitää osata vastata robottiauton kutsuun ja vaihtaa rikkoutunut infrapunatutka tien päällä.

Oma lukunsa on alan teollisuus, joka tuottaa antureita, ohjelmistoja, palveluita ja automaatiojärjestelmiä robottiautoihin. Suomalaisella tietoliikenne- ja elektroniikkaosaamisella on jälleen uusi mahdollisuus kivuta maailman kärkeen.


Autoteollisuus luottaa jo robotteihin

Toisin kuin usein väitetään, robotisaatio ei välttämättä vie ihmisten töitä. Viimeistä piirtoa myöten robotisoitu Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki tästä. Sinne on palkattu viime vuosina jatkuvasti useita satoja uusia työntekijöitä. Syynä on robottien tuoma tehokkuus, jonka ansiosta töitä riittää ja ihmisiä tarvitaan yhä enemmän tekemään töitä robottien kanssa.

Autoteollisuudessa on havaittu jo aikoja sitten, että robotit tekevät paljon parempaa jälkeä kuin ihmiset. Niinpä ihmiset eivät enää saa hitsata autoja, vaan se on ehdottomasti robottien työtä. Ihmiset valvovat, ohjaavat ja tarvittaessa korjaavat robotteja.

Kun robotit valmistavat liukuhihnalla robottiautoja, ihmiselle vapautuu aikaa tehdä asioita, joihin robotit eivät koskaan yllä. Työ- ja elinkeinoministeriön vuosi sitten julkistamassa raportissa todettiin, että työnkuvat monipuolistuvat kovaa vauhtia. Kun ennen oli erikseen levyleikkaaja, hitsaaja ja sorvaaja, nyt sama työntekijä hallitsee robotin kaikki toiminnot ja osaa vielä huoltaakin sitä. Yhä useampi metallimies työskentelee robottiautomatiikan ja -ohjelmoinnin parissa, missä tarvitaan edelleen metallialan osaamista.

Luku 8

Kuka eka maantiellä?

Kilpailu robottiliikenteen ykköspaikasta on kova. Perinteiset autovalmistajat joutuvat kilpailemaan Googlea ja Applea vastaan. Suomikin haluaa nousta älykkään robottiliikenteen johtavaksi maaksi. Miten kilpajuoksussa käy?

Vuonna 2017 Ruotsissa Göteborgin alueella kulkee tavallisten autoilijoiden arkisessa käytössä sata Volvon robottiautoa muun liikenteen seassa.

”Volvon Drive Me -projektin tavoitteena ei ole täysautomaattinen auto vaan se, että kuljettaja saa vapauden joko ajaa itse tai luovuttaa hallinnan autolle”, Volvon viestintäjohtaja Thomas Hallbäck sanoo.

Volvon Autopilot-järjestelmän avainsana on luotettavuus: automatiikan pitää olla niin luotettavaa, että auto voi turvallisesti ottaa haltuunsa ajamisen kaikki osa-alueet.

“Auton pitää havaita koko ympäristö, tehdä päätöksiä ja toimia kaikissa tilanteissa turvallisesti saamansa informaation perusteella”, Hallbäck sanoo.

Volvon tavoite on, että autojen turvallisuus paranee automatiikan avulla. Vuonna 2020 Volvon autoilla liikkuvien ei tulisi aiheuttaa yhtään liikennekuolemaa tai vakavaa loukkaantumista.

Sen sijaan Mercedes-Benzin visio tulevaisuuden autosta on futuristisempi. Sen täysautomaattisen F015-konseptiauton sisusta on kuin pieni olohuone tai neuvottelutila. Siellä on neljä siroa, eri suuntiin kääntyvää nojatuolia ja tila on näin muokattavissa erilaisiin tarpeisiin. Jos joku matkustajista niin haluaa, hän voi ottaa auton manuaaliseen hallintaan.

Muiden perinteisten autovalmistajien robottiautovisiot ovat Volvon käytännönläheisen ja Mercedes-Benzin futuristisen välillä.


Teknologiajätit mukaan robottiautokisaan

Tulevaisuudessa auton hankkimista harkitseva saa valita autoja muualtakin kuin perinteisten autonvalmistajien valikoimista. Googlen robottiautohanke on kerännyt eniten huomiota ja teknologiajätti on myös ajokokeiluissa pidemmällä kuin kilpailijansa, sillä sen ajopelit ovat kulkeneet Kalifornian teillä jo yli kolme miljoonaa kilometriä.

Google on ollut robottiautojen pioneeri. Sen auton pääsuunnittelija oli mukana jo vuonna 2005 suunnittelemassa sotilaskäyttöön tarkoitettua robottiautoa, joka voitti Yhdysvaltojen sotavoimien järjestämän autonomisten autojen suunnittelukilpailun.

Apple on robottiautovalmistajista salaperäisin, eikä sen robottiautohankkeesta tiedetä muuta kuin että Project Titaniksi nimetty hanke on olemassa. The Guardian -lehti paljasti vuoden 2015 syksyllä, että Apple oli hankkimassa autotesteilleen suljetun GoMentum Station -testialueen. Alue on aiemmin ollut Yhdysvaltojen puolustusvoimien käytössä.


Suomikin haluaa eturintamaan

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa tehdä Suomesta älykkään robottiliikenteen johtavan maan , ja Suomi onkin jo nyt robottiliikenteen eturintamassa maailmalla.

”Suomessakin tarvitaan tälle alalle kokeilukulttuuria ja valtion innovaatiorahaa”, robotiikan asiantuntija Cristina Andersson sanoo.

Suurimpia hidasteita robottiautojen yleistymisen tiellä ovat puutteellinen lainsäädäntö, autojen korkeat hinnat ja autokannan hidas uusiutuminen, joka vaikeuttaa robottiautojen täysimääräistä hyödyntämistä liikenteessä.

”Meillä on ainakin kaksikymmentä vuotta siirtymäaikaa, jolloin liikenteessä on sekä uuden uutukaisia robottiautoja että ikivanhoja ladoja”, Andersson sanoo.


Sinukin autostasi voi tulla robottiauto

Jos tulevaisuuden autot ovatkin täysautomaattisia, tavallaan robottiautoja on liikenteessä jo nyt. Autoissa on parkkiautomatiikka, ja kaistavahdit avustavat kuljettajaa. Tietokoneet ohjaavat jarruja ja polttoaineen kulutusta, vahtivat rengaspaineita, optimoivat vakionopeudensäätimen toimintaa ja laskevat kuskia kiinnostavia keskiarvoja muun muassa ajettavan matkan keskikulutuksesta.

Esimerkiksi luksusautovalmistaja Teslan S-mallit on varustettu AutoPilot-järjestelmällä, joka mahdollistaa automaattisen ajon moottoriteillä jo nyt. Yhtiön visionäärinen omistaja-johtaja Elon Musk on ennakoinut , että jo vuonna 2018 kaikki Teslan sähköautot ovat täysin automaattisia.

Myös nykyautot saadaan päivitettyä lähemmäksi robottiautoja niin sanottujen päivityslaitteiden avulla. Niiden avulla nykyautojen automaatioastetta nostetaan pienellä rahalla. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Cruise RP-1 on lisävarusteena asennettava 10 000 dollarin täysautomaattinen autopilotti, joka ottaa valvontaan auton hallinnan, kuten ohjauksen, kaasun, jarrun ja vaihteiston.

Robottiliikenteen kehitys on juuri nyt huiman nopeaa. On mahdollista, että autoilussa ollaan nyt samassa tilanteessa kuin aikoinaan, kun Suomessa soitettiin ensimmäisiä kännykkäpuheluita ja vasta harva uskoi kännyköistä tulevan jokaisen normaaliin elämään kuuluva väline.

Jännittävä matka autoilun tulevaisuuteen on vasta alussa.

Luku 9

Näin etenee liikenteen älykäs automaatio