Strandbergin Hoivakodissa toden ja harhan raja hämärtyy

Kirjailija Mats Strandbergin mukaan jännityskirjallisuus alkaa kiinnostaa, kun maailma tuntuu pelottavalta.

Teksti: Leena Filpus Kuvat: Paula Virta

 

Miten ihmeessä Ruotsista nousee kerta toisensa jälkeen menestyviä, vetävästi ja mukaansatempaavasti kirjoittavia jännityskirjailijoita? Ruotsalaisella kauhukirjailija Mats Strandbergillä on siihen selitys: Olof Palme.

Rakastetun ja vihatun pääministerin murha vuonna 1986 järkytti ruotsalaista yhteiskuntaa perustuksia myöten. Maa tarvitsi työkaluja kansallisen murhenäytelmän käsittelemiseksi. Ihmiset halusivat tietää, mitä poliisitutkimusten taakse kätkeytyy.

”Kaipasimme erityisesti sellaisia tutkimuksia, joissa murhaaja myös oikeasti löydetään. Toisin kuin Palmen kohdalla tapahtui”, suomalaiskustantajansa Liken sohvalla istuva Strandberg sanoo ja nauraa. Sitten hän jatkaa, että jännityskirjallisuuden nousua on siivittänyt myös vahva sosiaalisen realismin traditio ruotsalaisessa kirjallisuudessa. Niinpä yhteiskunnalliset aiheet nousivat myös rikos- ja jännityskirjallisuuden aiheiksi.

Kirjallisuus heijastelee yhteiskunnan tapahtumia. Koetamme ymmärtää kirjojen avulla ympäröivää todellisuutta.

”Jännitys-, jopa kauhukirjallisuus, kiinnostavat yhä enemmän, sillä maailma on nykyisin niin pelottava paikka. Elämme epävarmoja aikoja.”

Lukija haluaa Strandbergin mukaan viihtyä mutta löytää kirjoista myös merkityksiä astumalla jonkun toisen nahkoihin.

Jännitys- ja kauhukirjailija Mats Strandbergiä on kutsuttu Ruotsin Stephen Kingiksi.

Harhaa vai jotain pahempaa?

Mats Strandberg on entinen toimittaja ja Aftonbladet-lehden kolumnisti. Hän on julkaissut seitsemän lasten tai nuorten ja viisi aikuisten kirjaa. Kirjoja on käännetty lukuisille kielille. Suomennettuja Strandbergin tuotannosta ovat Risteily (Färjan) ja Hoivakoti (Hemmet), hyytävät kauhuromaanit.

Risteilyn tapahtumat sijoittuvat ruotsinlaivalle. Hoivakodissa sukelletaan koukuttavasti dementoituneiden vanhusten mieliin. Lukija joutuu jännittämään, mikä on hiipuvan mielen kehittämää harhaa, mikä totta vai olisiko selitys sittenkin yliluonnollinen.

”Minua kiinnostavat pahuus, paholainen ja toisaalta ihan tavallinen arki. Risteilijässä oli selvää, mikä on pahaa. Hoivakodissa jo se on pelottavaa, kun ihmisen minuus murenee, eikä hän ole enää sama ihminen kuin aiemmin. Dementiassa näin tapahtuu, joten kirjassa ei heti ymmärrä, mikä on normaalia, mikä ei.”

Minua kiinnostavat pahuus, paholainen ja toisaalta ihan tavallinen arki.

Strandberg haastatteli kirjaa varten paljon hoivakotien työntekijöitä ja työskenteli hoivakodissa itsekin hetken aikaa.

”Kun lähetin kirjaa kirjoittaessani otteita luettavaksi hoitoalan ammattilaisille, he saattoivat kuitata, että tuohan on ihan normijuttu. Se mikä minusta oli pelottavaa, oli heille arkityössään tuttua. Todellisuus voikin olla tarua karmivampaa”, Strandberg nauraa.

Kotoinen kauhu

Ruotsin Stephen King. Näin Strandbergiä on tituleerattu. ”Tämä on iso kunnianosoitus ja tuntuu tietenkin hienolta. Ja etenkin siksi, että innostuin kauhukirjallisuudesta Kingin ansiosta.”

Strandberg luki 10-vuotiaana Kingin kauhutarinoita ja näki pitkään sen jälkeen painajaisia. Niistä huolimatta hän rakastui kauhukertomuksiin ja yliluonnollisia tapahtumia käsittelevään kirjallisuuteen sekä lukemiseen ylipäätään.

”Jostain kumman syystä tunnen itseni vähemmän yksinäiseksi, kun luen kauhukirjallisuutta. Kauhu tuntuu kotoisalta”, Strandberg sanoo.

Parhaillaan Strandberg työstää Hoivakodista elokuvakäsikirjoitusta.

Luvassa elokuva

Kirjojensa ideat Strandberg kerää vähitellen tallettamalla kuvia, kohtauksia ja sanoja puhelimensa muistiin. Hän nauraa, että jos hänen puhelimensa joutuisi vääriin käsiin, muistiinpanoja tutkiva saattaisi pelästyä. Sen verran karmiva kokoelma niistä aina kertyy.

Vähitellen muistiinpanot yhdistyvät alitajuisesti hänen mielessään, ja yhtäkkiä hän tietää, mistä kirjoittaa seuraavaksi. Ensin syntyvät hahmot, sitten tarina.

”Kirjoitan aika nopeasti ensimmäisen version kirjasta hirveässä paniikissa. Pelkään, ettei siitä tule mitään, juoni sakkaa ja on epälooginen. Olen todella huojentunut, kun versio on valmis ja voin luetuttaa sitä luottolukijoillani. Lopulta kirja on valmis noin puolentoista vuoden kuluttua.”

Strandbergilla on samanaikaisesti työn alla useita kirjoja eri vaiheissa. Hän tekee työn alla olevan kirjan editointivaiheessa jo tutkimustyötä seuraavaa varten. ”Se on lääke paniikille. Tiedän, että jos käsillä oleva kirja ei valmistu, jotain uutta on tulossa joka tapauksessa.”

Tällä hetkellä Strandberg kirjoittaa nuortenkirjaa, mutta mielessä on kuuden, seitsemän kirjan aihiot. Lisäksi hän työstää Hoivakodista elokuvakäsikirjoitusta.

”Uusia kauhukirjojakin on tulossa”, Mats Strandberg lupaa.

Tutustu Mats Strandbergin kirjoihin.

Lue Hoivakoti.