Senioreiden digikoulu innosti ikääntyneitä uusien asioiden kokeiluun. Elisa Kulmassa opiskeltiin digitaitoja älypuhelimilla opettajan opastamana ja yhdessä harjoittelemalla.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Meeri Utti
Elisa Kulman saliin virtaa innokasta väkeä ja tuoleja pitää tuoda lisää. Tunnelma on energinen ja odottava. Elisan järjestämään ensimmäiseen Senioreiden digikouluun on tunkua: kaikki kiinnostuneet eivät edes mahtuneet mukaan ja uusia kouluja on jo suunnitteilla.
Kouluttaja Osku Kannisto on kokenut digitaitojen opettaja ja tietää, mikä kohderyhmää kiinnostaa.
“Kuinka monella on tietokone? Mihin sitä käytätte? Monellako on tabletti”, hän kyselee alkajaisiksi.
Kauan ei tarvitse keskustelua herätellä, kun kysymykset ja vastaukset jo sinkoilevat vauhdilla motivoituneilta osallistujilta. Pian tiedämme, että kaikilla osallistuneilla on älypuhelin. Tietokonetta ja tablettiakin käytetään paljon. Tabletti on isokokoisena mutta kevyenä monelle mieluinen vaihtoehto tietokoneelle. Kaikki 65–75-vuotiaat osallistujat käyttävät sosiaalista mediaa, hoitavat pankkiasioita sähköisesti ja haluaisivat osata vielä enemmän ja vielä paremmin.
Puhelin on yhä tärkeämpi osa senioreiden arkea
Digikouluun osallistujat käyttävät puhelimiaan 2–4 tuntia päivässä. Kukaan ei enää haluaisi olla ilman älypuhelinta. Se on väline, jolla hoidetaan maksuja, pidetään yhteyttä läheisiin, valokuvataan ja jaetaan kuvia, huolehditaan terveydestä, hankitaan tietoa ja pääsylippuja tapahtumiin. Mitä enemmän puhelinta oppii käyttämään, sitä enemmän siitä on iloa kaikkien osallistujien mielestä.
Jo nyt moni digikoululaisista käyttää puhelinta monipuolisesti:
“Pidän yhteyttä oman alani ihmisiin erilaisissa Facebookin pienryhmissä. Kuvat ja niiden jakaminen on minulle tärkeää työni takia”, sanoo keramiikkataiteilija Catharina Kajander, 73.
Elämää helpotetaan ja yhteyttä pidetään kännykällä:
“Ilman WhatsAppia en tietäisi niin hyvin, mitä lapsilleni tai lapsenlapsilleni kuuluu. He asuvat Espanjassa”, sanoo yksi osallistujista ja toinen lisää perään: “Käytän kännykkää navigaattorina ja katson tabletilla ohjelmia.”
“Säädän kesämökin laitteita iPadillani”, kertoo eläkkeellä oleva lähihoitaja Ann Sundström, 66.
Sundström kertoo miehensä Pentti Keräsen, 70, kanssa seuraavansa myös terveyttään älykelloilla ja puhelimen sovelluksella.
Pienet käytännön niksit helpottavat elämää
“Saako lasten kuvia jakaa Facebookissa ja miten varmistan, etteivät kuvat näy kaikille tai leviä eteenpäin?”
“Mikä ero on Facebookissa ja Messengerissä viestimisessä?”
Vaikka moni digikoulun senioreista osaa hyvin peruskäytön, kysymyksistä selviää, että välillä puhelimien ja sovellusten täysi hyöty jää saamatta, koska käyttöön liittyy epätietoisuutta ominaisuuksista tai arkuutta kokeilla tuntemattomia juttuja. Digikoululaiset nostavat esiin asioita, joita pohtii moni työikäinenkin. Pienet niksit auttavat kuitenkin huimasti eteenpäin.
“En saa puhelimen pienestä tekstistä selvää, miten tekstiä voi suurentaa?”
Digikoulun ohjaajat näyttävät, miten suurennuslasin käyttöönotto iPhonessa tapahtuu muutamalla klikkauksella. Mielenrauhaa tuo myös Facebookin yksityisyysasetuksista puhuminen.
Senioreiden digikoulu: Vertaistuki on tärkeää
Kun välineet ja sosiaalisen median tunnetuimmat sovellukset on käyty läpi, ryhmä ryhtyy tekemään paritehtäviä.
Osaatko löytää sijaintisi ja jakaa sen WhatsAppiin? Käsittele valokuva neliön muotoiseksi ja Instagramissa jaettavaksi!
Iloinen puheensorina täyttää huoneen ja työparit löytyvät nopeasti toisensa. Osa ei tunne toisiaan ennestään, mutta yhteinen sävel löytyy heti.
Marja Sillanpää, 72 ja Anja Viitanen, 68, kokeilevat, miten oman sijainnin jakaminen sujuu WhatsAppissa ja hyvinhän se yhdessä tekemällä onnistuu. Marja kertoo käyttävänsä monia some-sovelluksia ja katsovansa Youtubesta muun muassa erilaisia työohjeita. Molemmat saavat koulusta hyvin uusia taitoja.
“On mahtavaa seurata, miten kokeneemmat digikoululaiset auttavat kokemattomampia ja miten yhdessä tekeminen motivoi ja myös rohkaisee kokeilemaan ihan uusia juttujakin. On tärkeää uskaltaa kokeilla, vaikka ei olisi ihan varmakaan. Mitään peruuttamatonta tuskin saa aikaiseksi, vaikka virheitä tulisi”, Osku Kannisto sanoo.
Kanniston mukaan kurssin tarkoitus on antaa vinkkejä, miten saada kaikki irti hankituista laitteista ja auttaa myös valitsemaan juuri sopiva laite omaan tarkoitukseen.
Digitaidot ovat kaikille tärkeitä kansalaistaitoja
Senioreiden digikoulun suuri suosio ilahduttaa Elisan yritysvastuujohtaja Minna Krögeria.
“Meillä on aiemminkin ollut senioreille suunnattuja digitaitovalmennuksia ja palautteet ovat olleet hyviä. Idea digikoulukonseptin hyödyntämisestä senioreille tuli henkilöstöltämme. Monella meistä on kokemus omasta lähipiiristä, että seniorikansalaiset tarvitsevat tukea uusien sovellusten opettelussa”, Kröger kertoo.
Hänen mukaansa digitaitojen opettelu ja harjoittelu tulee yhä tärkeämmäksi myös iäkkäämmille, koska yhteiskunta digitalisoituu ja monet palvelut siirtyvät digitaalisille alustoille.
“Uudet tavat tarjota palveluita helpottavat elämää monilla tavoin, mutta samalla meidän pitää huolehtia siitä, että jokaisella olisi riittävät digitaidot, joilla pystyy palveluita hyödyntämään. Digikoulut ovat yksi työkalu tähän tarpeeseen”, Kröger painottaa.
Tietoa tulevista Senioreiden digikouluista saa Elisan verkkosivustolta ja some-kanavilta.
Lue lisää
Tabletti innosti eläkeläisen opettelemaan uutta.
Näin pidän yhteyttä Ruotsissa asuviin lapsenlapsiini.
Kaikki artikkelit