Moni riita puolison tai lasten kanssa syttyy jatkuvasta puhelimen hiplaamisesta tai tabletilla roikkumisesta. Toimittaja Elina Jäntti selvitti, mistä mediankäyttöriidat lopulta kumpuavat ja miten ne voi estää.

Teksti: Elina Jäntti

Perheriidat alkavat yhä useammin näin: Selostan puolisolleni päivän tapahtumia, kun hän kesken lauseeni alkaa selata puhelintaan. Innostukseni vaihtuu väittelyksi voiko älylaitetta selatessa todella keskittyä toisen ajatuksiin – vai onko ruudun tuijotus vain keino vältellä keskustelua.

Kireää sananvaihtoa seuraa myös siitä, kun toinen unohtuu mobiililaitteen pariin ja tuntuu katoavan tästä maailmasta – ei pidä kiinni sovituista aikatauluista, ei kuule lapsen pyyntöjä, eikä reagoi toisten perheenjäsenten puheisiin.

Kinaan mediankäytöstä myös lastemme kanssa. Kolmevuotiaan tyttäreni kanssa nahistelen siitä, saako tablettia pelata joka ilta, viisivuotias poikani puolestaan osaa ärsyttää uppoutumalla pelien maailmaan ja nostamalla rajoituksista äläkän.

Miksi mediankäytöstä oikein syntyy perheriitoja?

Riidat ja ärtymys kertovat ennen kaikkea asioiden arvojärjestyksestä. Tätä mieltä on mediapsykologi ja psykoterapeutti Tarja Salokoski.

“Mediankäyttöriitely kielii usein harmistuksesta, joka johtuu siitä, että läheisen mediankäyttö on jollain tapaa ristiriidassa omien toiveiden tai arvojen mukaisen toiminnan kanssa. Parisuhteessa pettymystä voi aiheuttaa, jos toivoo tulevansa huomatuksi tai kohdatuksi, mutta ruutuaika menee sen edelle. Vanhempien kesken voi tuottaa riitoja, jos kokee, että kumppani kuluttaa enemmän aikaa mediassa kuin lasten kanssa”, Salokoski sanoo.

Totta. Harvemmin puolison puhelimen selaus aiheuttaa kränää, jos minulla on muutakin tekemistä tai jos lapset eivät ole läsnä.

Vaikka saan riidan aikaan myös siitä, että puoliso lukee mieluummin paperista lehteä kuin kuuntelee minua, enemmän ärsyttää mobiililaitteisiin uppoutuminen. Silloin kun ei voi esimerkiksi varmuudella tietää, missä ja kenen kanssa toinen aikaansa viettää.

Media on suhteiden kolmas pyörä

“Parisuhteessa mediankäyttöriidat voivat johtua mustasukkaisuudesta ja epäluottamuksen tunteista. Media on ikään kuin uudenlainen kolmas pyörä, jonka varjolla voi vetäytyä ja jonka voi ottaa mukaan jopa sänkyyn. On pariskuntia, joissa media toimii myös molemminpuolisena pakokeinona: on helpompi uppoutua sinne kuin puhua vaikeista asioista tai kohdata toinen”, Salokoski toteaa.

Lasten kanssa aiheeseen sekaantuu enemmän huolta: etteivät vain hengailisi väärässä seurassa tai pelaisi liikaa haitallisia pelejä.

“Vanhemman ja lapsen välillä taas voi olla epätoivoa, jos ei tiedä, missä nuori menee tai millaisten teemojen ympärillä hän pyörii”, Salokoski sanoo.

Varsinkin teinien vanhemmille tuttua on huoli myös siitä, ettei lapsi liiku tarpeeksi vaan jämähtää paikalleen selaamaan puhelintaan. Lasten ja vanhempien väliset riidat voivat sisältää myös toisenlaisen arvoasetelman: moni vanhempi ajattelee, että lapsen median parissa viettämä aika ei ole hyödyllistä tai merkityksellistä. Lapsi voi olla toista mieltä, ja arvojen törmääminen aiheuttaa riidan.

Salokoski suosittelee mediankäyttöriitoihin tuttua ratkaisua: puhukaa tunteista ja sopikaa yhteisiä sääntöjä, vaikka sitten kirjallisesti. Se ei aina ole helppoa, mutta voi auttaa oivaltamaan uusia asioita ihmissuhteista ja arjesta. Esimerkiksi Pelitaito-projektin sivulta löytyy konkreettisia vinkkejä, kuinka ehkäistä pelien aiheuttama taistelu kotona.

Näin vältätte mediankäyttöriidat

1. Pue odotukset sanoiksi. Pysähdy pohtimaan, miksi läheisen tai oma mediankäyttö aiheuttaa riitoja tai herättää ristiriitaisia tunteita. Mikä toive, tarve tai odotus jää täyttymättä mediankäytön vuoksi? Koeta pukea odotuksesi sanoiksi: Toivoisin, että meillä olisi yhteistä aikaa. Kaipaan huomiota tai läheisyyttä. Tehtäisiinkö yhdessä jotain?

2. Kerro huolesi. Jos mediariitoja aiheuttaa huoli lapsesta tai nuoresta, kerro se lapselle sen sijaan, että syytät tai motkotat. Teinin kanssa keskeisintä olisi säilyttää keskusteluyhteys ja luottamus. Nuorellekin on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi, ja tätä tarvetta kannattaa ruokkia aidoilla kohtaamisilla, joissa media on luonnollinen osa keskusteluja ja aikuinen on kiinnostunut nuorelle tärkeistä asioista. Nuoren kannattaa myös antaa oivaltaa asiat itse: älä neuvo häntä, millaista mediankäytön pitäisi olla, vaan anna hänen ymmärtää itse, jos mediankäyttö aiheuttaa ongelmia arjessa.

3. Harjoittele läsnäolotaitoja. Sopikaa hetkiä, jolloin media ei ole läsnä, esimerkiksi ruokaillessa tai sängyssä. Rajojen vetäminen on tärkeää myös aikuisille: koko ajan ei tarvitse olla saatavilla. Vuorovaikutus perheenjäsenten välillä voi parantua, kun yhdessäolo ei koko ajan keskeydy piippailuun.

4. Sopikaa säännöistä ja palkitkaa niiden noudattamisesta. Jos nuoren kanssa tulee jatkuvasti riitaa liiallisesta pelaamisesta tai mediankäytöstä, kannattaa harkita kirjallisia sääntöjä. Se on hyvä mahdollisuus opettaa nuorelle tulevaisuuden taitoja, kuten neuvottelua, omassa sanassa pysymistä ja itsereflektiota. Sääntöjä varten on hyvä tietää, mitä pelejä perheessä pelataan tai miksi mobiililaitteilla oleminen on niin tärkeää. Yhteisesti sovituista säännöistä kiinni pitämistä kannattaa myös palkita.

Vinkkejä antoi psykologi ja psykoterapeutti Tarja Salokoski. Vinkkejä löytyy myös Ehkäisevä päihdetyö EHYT Ry:n Pelitaito-projektin sivuilta.

Lue seuraavaksi:

Tiedätkö mitä lapsesi pelaa? Lue mitä vanhemman pitää tietää lasten digipeleistä.