Pidetään yhtä: Pelaaminen on isän ja tyttären laatuaikaa

Pelaaminen on isän ja tyttären yhteinen harrastus, joka herättää usein myös hyviä keskinäisiä keskusteluita.

Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Paula Virta

Isä ja tytär istuvat lattialla ja seikkailevat tv-ruudulla näkyvässä Minecraft-maailmassa. Kumpikin etenee virtuaalisista kuutioista rakennetussa maastossa keskittynyt ilme kasvoillaan. “Miksi olet jättänyt kaikki ovet auki ja päästänyt kaikki koirat ulos”, kysyy Sini Laaksonen, 11, isältään Kaj Laaksoselta.

Kaj naurahtaa hyväntahtoisesti ja sanoo haastattelijalle: “Tämä on yksi hyvä puoli yhdessä pelaamisessa: voi olla erilaisessa roolissa kuin vanhempana, esimerkiksi hiukan vastuuton.”

Sini Laaksonen ja Kaj Laaksonen pelaavat mieluiten samassa tiimissä.

Sini ja Kaj ovat pelanneet tietokone- ja konsolipelejä siitä asti, kun Sinillä on ohjain pysynyt kädessä. Pelaaminen on ollut isän ja tyttären laatuaikaa.

Ruudulla pelaajien eteen tulee creepereitä ja endermaneja, pelin pahiksia.

“Mulla on vain limaa ja lumpeenlehtiä, en voi auttaa”, Kaj-isä pahoittelee mutta Sini ei ole moksiskaan. Yhteistyö sujuu hyvin. Huomaa, että isällä ja tyttärellä on mutkattomat ja luottavaiset välit. Myös juttu luistaa pelin aikana. Joskus tosin käy niin, että Kaj kysyy jotain tyttäreltään, joka vastaakin kirjoittamalla. Sini virnistää ja sanoo, että toisinaan se on helpompaa.

Perheen Pate-koirakin haluaisi päästä mukaan pelin tunnelmaan ja harhailee edestakaisin pelaajien ja television välissä huomiota kerjäten. Viiru-kissa ottaa iisisti ja silmäilee vain etäisesti peliä.

Pelatessa voi keskustella isoistakin asioista

Kaj Laaksonen harmittelee, että monet vanhemmat eivät ole kiinnostuneita peleistä tai siitä, mitä heidän lapsensa pelaavat. Kun pelaa yhdessä lapsen kanssa, näkee, millaisia pelejä tämä pelaa. Onko siellä ehkä jotain ahdistavaa tai osaako hän enemmän kuin vanhempi on tietänytkään.

“Kun pelaa lapsen kanssa, tulee myös luontevasti hyviä keskusteluja, joita ei muuten ehkä tulisi käytyä”, hän sanoo.

Kaj selittää, että pelien maailmoissa voi puhua vaikkapa moraalisista valinnoista, sillä esimerkiksi heidän pelaamassa rooli- ja fantasiapelissä Divinity: Original Sin 2:ssa pitää jatkuvasti tehdä valintoja, joilla on seurauksensa. Onko vaikka ruuan varastaminen pienempi paha kuin nälkäkuolema? Pitääkö kaveria auttaa tilanteessa kuin tilanteessa?

Isä ja tytär kertovat, että Minecraftissakin tulee tiukkoja valintoja. Kun siellä uhkasi nälkä, Kaj yritti viljellä peltoa ja saada kasviskuutioita ruokapöytään. Sini totesi, että kestää liian kauan saada sato, pakko uhrata possu ja tappaa se ruuaksi.

Pelaamalla voi myös oppia asioita, kuten engantia ja tietokoneen käyttöä.

Peleistä saa inspiraatiota

Kaj ja Sini ovat yhtä mieltä, ettei laitteilla vietetty runsas aika ole lähtökohtaisesti mitenkään paha asia. Siitä voi saada ihan yhtä hyvin mielikuvitusta kehittäviä ideoita tai ideoita leikkeihin ja tekemiseen. Ja Pokémon Go’ta parivaljakko pelasi ahkerasti kävellen ja tie vei välillä jopa varta vasten toisiin kaupunkeihin.

“Aina ajatellaan, että pelit on ajanhukkaa ja aivojen pilaamista. Minä olen kyllä saanut roolipeleistä ideoita leikkeihin, hyviä juoni-ideoita. Pelaamalla olen myös oppinut käyttämään hyvin tietokonetta ja englantia. Tykkään myös piirtää ja suunnitella tarinoita ja niihin saa inspiraatiota peleistä myös”, Sini kertoo.

Sini onkin pelannut 3-vuotiaasta asti isänsä kanssa. Lempipelejä ovat olleet Banjo-Kazooie: Nuts & Bolts, Minecraft, Civilization V, Lego-pelit, Toy Story -pelit, Divinity Original Sin ja niin edelleen. Sini pelaa mielellään yhdessä isän kanssa.

“Jos pelaan yksin, se on vain ajan tappamista. Kun pelaa yhdessä, se on erityistä ja sitä on aktiivisempi. Sitä tekee, koska se on kivaa ja antaa enemmän”, Sini pohtii.

Perheen koira Patekin tahtoisi mukaan pelitiimiin.

Parhainta on tiiminä pelaaminen

Laaksosten perheessä pelit valitaan yhdessä. Kaj etsii ja ehdottaa uusia pelejä, Sini valitsee. Tärkeintä Sinille on, ettei peleissä ole väkivaltaa. Ei sitä halua Kajkaan. Hän ei halua edes pelata Siniä vastaan vaan hänen kanssaan. Sini on samaa mieltä.

“En haluaisi kilpailla isän kanssa. On kivampi olla tiiminä. Silloin mä hoidan miettimisen ja isä toiminnan.” Kaj komppaa. Ei hänkään voisi kuvitella mottaavansa edes Sinin virtuaalihahmoa.

“Kun olit 6-vuotias, pelasimme Simsiä. Se oli hauskaa, sellaista kodinrakentamista. Sinä suunnittelit ja minä rakensin”, Kaj muistelee Sinille.

Isän ja äidin kanssa Sipoon Immersbyssä asuva Sini käy koulua 11 kilometrin päässä kotoa. Lähimmät kaveritkin ovat parin kolmen kilometrin päässä. Yhteyttä pidetään yhä enemmän mobiililaitteilla.

“Ennen pelasin enemmän, nyt hassutellaan kavereiden kanssa Snapissä ja jutellaan asioista WhatsAppissa. Aika paljon mä yhä olen isän ja äidin seurassa”, Sini kertoo.

Hän miettii, että helpommin tulisi vetäydyttyä omaan huoneeseen ja etäännyttyä vanhemmista, jos ei olisi yhteistä tekemistä heidän kanssa.

“Sitä paitsi minusta on kiva, kun isä ja äiti kyselevät tekemisistäni”, Sini myöntää.

Tietokoneella isä ja tytär pelaavat muun muassa Divinity Original Sin 2:sta.

Isä ja tytär siirtyvät pelaamaan tietokoneelle Divinity Original Sin 2:sta. Pate-koira seuraa tarkkana vierestä.

“Hei, varastitko sä”, Kaj kysyy Siniltä.

“No, peleissä saa, kun siihen on hyvä syy”, Sini sanoo ja nauraa.

Viiru-kissa on siirtynyt vartioon ikkunan ääreen. Päivä alkaa tummua jo illaksi, mutta isä ja tytär viilettävät yhdessä jo Divinityn värikkäissä fantasiamaailmoissa, kohti yhteisiä seikkailuja.

Lue, mitä nuoret kaipaavat vanhemmiltaan arjessa.

Katso, miten WhatsApp yhdistää perheitä.

 

divider

Pidetään yhtä on Elisan yhteiskunnallinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja nuorten vuorovaikutusta.

Digitaalisuus on tullut arkeen jäädäkseen, ja sosiaalisen median rooli nuorten elämässä alleviivaa erityisesti murrosiässä sukupolvien välistä eroa. On kuitenkin asioita, joita teknologia ei voi korvata. Nuoret haluavat aikuisilta edelleen ihan tavallisia asioita, kuten olla vaan ja jutella. Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä, miten pidämme yhteyttä ja yhtä, kunhan pidämme. Asiantuntijakumppanimme tässä hankkeessa on Aseman Lapset ry.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
5/5