Ohjelmointikurssilla lapset näyttävät mallia vanhemmille

Ohjelmointi tulee tänä syksynä osaksi peruskoulun opetusta. Moni vanhempi saattaa miettiä, mistä ohjelmointiopetuksessa ylipäätään on kyse. Elisan heinäkuussa järjestämässä digikoulussa lapset ja vanhemmat pääsivät yhdessä tutustumaan ohjelmoinnin perusteisiin.

Teksti: Netta Karttunen Kuvat: Kimmo Metsäranta

 

 

Elisan huippusuosittu digikoulu on kahden vuoden ajan kiertänyt kymmenissä kouluissa ympäri Suomen ja tutustuttanut oppilaita ohjelmoinnin kiehtovaan maailmaan. Elisa Kulmassa Helsingissä järjestettiin heinäkuussa digikoulu, jossa kokeiltiin jotain aivan uutta: lasten lisäksi ohjelmointiin pääsivät tutustumaan myös aikuiset.

Kaksi päivää kestäneessä digikoulussa 10–12-vuotiaat lapset pääsivät opettelemaan oman pelin koodaamista yhdessä vanhempansa kanssa. Olipa mukaan uskaltautunut yksi isoisäkin lapsenlapsensa seurassa.

 

Taustalla digitalisaatio

Digikoulun opettajana toimiva Osku Kannisto aloittaa opetuksen kertomalla, miksi ohjelmointia tarvitaan nykypäivänä yhä enemmän. Taustalla vaikuttaa digitalisaatio, teknologian tuleminen osaksi jokapäiväistä elämäämme.

­ – Nykyisin ei enää voida vetää tiukkaa rajaa sen välillä, mitkä ovat tietokoneita ja mitkä eivät, Kannisto selittää.

Kannisto esittelee erilaisia jo olemassa olevia kodin älylaitteita: älyjääkaappi, älyimuri, älyauto, jopa älyhaarukka. Tavallisiin, arkipäiväisiin tavaroihin on tuotu samoja ominaisuuksia kuin tietokoneissa. Näin ihminen voi ohjelmoida niitä toimimaan toiveidensa mukaan. Esimerkiksi älyjääkaapin voi ohjelmoida kertomaan, kun jokin ruoka on pilaantumassa.

rsz_lasten_digikoulu_07

rsz_lasten_digikoulu_31

Pelikoodariksi parissa tunnissa

Lyhyen johdatuksen jälkeen kaikille osallistujille jaetaan tabletit ja ohjelmointiharjoittelu voi alkaa. Elisan digikoulun opetuksessa käytetään Tynker-ohjelmaa, joka auttaa hahmottamaan ohjelmoinnin logiikan hauskalla, visuaalisella tavalla.

Opetus alkaa pelimäisillä harjoitustehtävillä, jotka muuttuvat taso tasolta vaativammiksi. Aluksi pelissä olevaa hahmoa ohjelmoidaan kävelemään eteenpäin. Sen jälkeen mukaan lisätään muitakin käskyjä, kuten hyppääminen aina esteen eteen osuessa. Sekä lapset että vanhemmat uppoutuvat täysin harjoituksiin.

– Ja lapset muistavat sitten neuvoa vanhempiaan, muistuttaa Kannisto.

Harjoitustehtävien jälkeen päästään tositoimiin: on vuorossa oman pelin ohjelmoiminen alusta alkaen. Jokainen pääsee käyttämään luovuuttaan, kun peliä aletaan rakentaa tyhjälle ruudulle eri ympäristöjä, hahmoja ja komentoja käyttäen. Aluksi absurdilta kuulostanut ajatus oman pelin tekemisestä olikin ihan toteutettavissa.

rsz_lasten_digikoulu_26

rsz_lasten_digikoulu_10

Perheen yhteinen harrastus

Pia Kenttä on tullut kurssille 10-vuotiaan Eetu-poikansa kanssa. Parivaljakko ei ole ohjelmoinnin parissa ensimmäistä kertaa, vaan kokemusta on kertynyt eri kursseilla ja kotona opetellessa.

– Olen halunnut, että lapset saavat tuntumaa ohjelmointiin. Nämä ovat kuitenkin nykyisin jo perustaitoja, joita kaikki tarvitsevat.

Eetu kertoo, että ohjelmointi on melko helppoa. Yhteistyö äidin kanssa toimii hyvin, sillä kumpikin on päässyt auttamaan toista.

– Autoin äitiä ensin harjoituksissa, mutta äiti auttoi sitten, kun tehtiin itse peliä.

Kanniston mukaan koodaus on hyvä vaihtoehto vanhemman ja lapsen yhteiseksi harrastukseksi. Pia Kenttä on samaa mieltä.

– Tämä on samalla tällaista yhteistä äiti-lapsiaikaa, Kenttä toteaa.

 

Saa epäonnistua

Kanniston mukaan lapsilla ja aikuisilla on erilainen tapa opetella ohjelmointia. Suurin ero sukupolvien välillä liittyy rohkeuteen.

– Lapset suoriutuvat harjoituksista usein aikuisia nopeammin ja ovat rohkeampia kokeilemaan. Vanhemmat puolestaan tahtovat tehdä kaiken oikein heti ensimmäisellä kerralla. Vanhempien kannattaa unohtaa epäonnistumisen pelko ja lähteä rohkeasti tekemään harjoituksia, Kannisto kannustaa.

Jos ohjelmointi kiinnostaa, voi siihen tutustua itsenäisestikin esimerkiksi Elisan videokurssin avulla. 10-osaisella ilmaiskurssilla kuka tahansa voi opetella ohjelmoinnin perusteita. Kurssi perustuu harjoituksiin, joita lapset ovat tehneet digikouluissa Tynker-ohjelmalla. Harjoitukset sopivat hyvin myös aiheesta innostuneille aikuisille.

 

Lue myös: Koodaaminen tulee kouluihin – mitä se tarkoittaa?

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
0/5