Mitä vanhempien on syytä tietää nuorten selfie-kulttuurista?

Selfiet ovat olennainen osa nuorten kommunikaatiota. Lue, mitä vanhemman on syytä tietää selfie-kulttuurista.

Teksti: Elina Jäntti

Selfieitä ottavat kaikki, mutta nuoret ja nuoret aikuiset ovat kuitenkin innokkaimpia lataamaan omakuviaan somessa: 15–25-vuotiaat suomalaiset latasivat selfieitä eri sosiaalisen median palveluihin joka päivä yli 80 000 kappaletta vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan. Samaan aikaan 15–25-vuotiaat jakoivat sosiaaliseen mediaan lähemmäs miljoona kuvaa.

Into selfieiden jakamiseen on lisääntynyt, sillä lähes kaikki lasten ja nuorten suosimat some-palvelut hyödyntävät visuaalisuutta. Somessa leviävät nopeasti myös erilaiset haasteet ja kilpailut, joissa houkutellaan jakamaan omakuvia.

Myös teknologian kehitys on tuonut kuvaamiseen uusia mahdollisuuksia: älypuhelinten etukameroiden kuvanlaatu on parempi kuin koskaan ja erilaiset oheislaitteet, kuten selfiekepit ja lisälinssit, ovat kaikkien saatavilla.

“On hyvä muistaa, että selfieiden kuvaaminen ja julkaisu ovat kaksi eri asiaa. Joskus nuoret haluavat vain tallentaa tilanteita päiväkirjatyyppisesti, eikä niihin välttämättä koskaan palata. Jaettu selfie taas voi olla vuorovaikutuksen väline, jolla kommunikoidaan tietyn henkilön, ryhmän tai isomman yleisön kanssa”, projektipäällikkö Lauri Palsa Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista sanoo.

Selfiet ovat nuorille olennainen viestimisen tapa, joten vanhemman on hyvä olla perillä, millaisia kuvia lapset ja nuoret itsestään jakavat.

1. Kannusta ottamaan erilaisia omakuvia

Selfieiden ottaminen on hyödyllistä, sillä se opettaa erilaisia mediataitoja, esimerkiksi kuvaustaitoja ja itsetuntoa kohentavia tunnetaitoja.

“Nuorempien lasten kanssa voi kokeilla ottaa selfieitä yhdessä eri kuvakulmista tai eri valaistuksissa, ja jakaa niitä vaikkapa läheisille. Omakuvien avulla voi myös opetella tunteiden tunnistamista: miltä mikäkin ilme tai tunne näyttää omilla kasvoilla. Vanhempi voi pyytää nuorta opettamaan, millainen on hänen mielestään hyvä selfie”, Lauri Palsa neuvoo.

Selfiet ovat myös hyvä kanava itsetutkiskeluun: omalla identiteetillä leikkimiseen ja oman äänen esilletuomiseen.

“Nuorta voi rohkaista kokeilemaan erilaisia omakuvia. Selfie ei välttämättä vaadi oman naaman julkaisua. Yhdenlainen omakuva voi olla, että kuvassa on vaikkapa oma jalka, käsi tai varjo”, Lauri Palsa kannustaa.

2. Kehota käyttämään harkintaa paljaan pinnan kanssa

Nuorilla tiettyyn ikävaiheeseen liittyy oman viehätysvoiman testaaminen. Ei ole poikkeuksellista, että nuori lataa someen tai lähettää poika- tai tyttöystävälle selfien, jossa vilahtaa paljasta pintaa tai jossa poseerataan vihjailevissa asennoissa.

“Nuoren kanssa kannattaa keskustella omista rajoista. Paljastelukuvien lähettäminen toiselle ihmiselle ei ole väärin, mutta se on, jos kuvia levitellään ilman lupaa”, Lauri Palsa ohjeistaa.

Nuoren on myös hyvä ymmärtää, miten kuvat voivat levitä eri palveluissa – esimerkiksi Snapchatissa ne eivät välttämättä katoa, vaikka niin ajatellaan, ja WhatsAppissa lähetetyt kuvat voivat tallentua vastaanottajan puhelimen muistiin. Kelle kaikille omat kuvat leviävät, vaihtelee eri sovelluksissa. Omasta yksityisyydestä kannattaa huolehtia laittamalla palveluiden yksityisyysasetukset kuntoon.

3. Puhukaa kuvanmuokkauksen merkityksestä

Kaikkia kuvia, myös selfieitä, voi muokata helposti. Useiden uusien puhelinmallien kameroissa on niin sanottu kauneusfiltteri, jolla voi siloitella selfiekuvansa, ja joitakin puhelimia myös markkinoidaan täydellisinä selfie-puhelimina. Sovelluskaupoissa on lukuisia sovelluksia, joilla voi esimerkiksi lisätä meikkiä tai kaventaa kasvoja selfie-kuvissa.

Erilaiset kuva- ja animaatiofiltterit ovat nuorten keskuudessa erittäin suosittuja. Tavallisesti niitä käytetään luovasti ja leikitellen. Vanhempaa muokatut selfiet voivat kuitenkin hämmentää, esimerkiksi jos nuori tyttö muokkaa itsestään jättisilmäisen ja superlaihan.

Jos vanhempaa huolestuttaa, että nuori muokkaa selfieitään liikaa tai ei uskalla näyttää kuvissa omalta itseltään, asiasta – ja esimerkiksi itsetunnon merkityksestä – kannattaa keskustella.

“Ymmärrys kuvien muokattavuudesta liittyy myös medialukutaitoon. Tätä voi kehittää kokeilemalla, mitä kaikkea kuvien kanssa voikaan tehdä, tarkastelemalla kuvia kriittisesti tai keskustelemalla niistä yhdessä”, Lauri Palsa sanoo.

4. Rohkaise järjen käyttöön: ei selfieitä liikenteessä tai vaaranpaikoilla

Myös vaaranpaikkoja aiheuttavat selfie-ilmiöt on hyvä tiedostaa, sillä ne leviävät nopeasti. Kesällä 2016 pelastusviranomaisia työllistivät korkeilla paikoilla selfieitä ottavat ihmiset, kevättalvella 2017 uutisoitiin junanraiteilla otettujen selfieiden yleistymisestä.

“Tutkimusten mukaan ilmiö on marginaalinen mutta vaarallinen: selfieihin liittyviä kuolemia on maailmanlaajuisesti joitain kymmeniä vuosittain”, Lauri Palsa muistuttaa.

Liikenneturvan ajankohtainen tarkkaavaisuuskampanja muistuttaa nuoria, että myös mopoillessa ja pyöräillessä pitäisi pitää kädet ohjaimilla ja katse liikenteessä, eikä räplätä kännyä.

5. Muistuta julkaisusäännöistä

Eri sovelluksissa selfieitä käytetään vähän eri tavoin: esimerkiksi Snapchatissa korostuu enemmän hetkessä eläminen, kun taas Instagramissa julkista kuvaa itsestä voidaan rakentaa tietoisemmin.

“Nuoret ovat itse yleensä hyvin tietoisia eri palveluiden luonteesta. Se kuitenkin kannattaa muistaa, että selfien ottaminen on samanlaista valokuvaamista kuin muukin valokuvaus, ja sen julkaisuun pätevät samat säännöt”, Lauri Palsa toteaa.

Selfieissäkin on hyvä muistaa, että esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on laissa kielletty ja että tietyt paikat ovat kotirauhan piirissä. Esimerkiksi sairaalassa selfieiden ottamisessa voi olla rajoituksia, eikä uimahallin pukukopissa ole sopivaa ottaa selfieitä. Jos kuvissa on mukana muita ihmisiä, on kohteliasta kysyä, saako kuvaa jakaa.

Lue, miten neuvoa lasta, joka haluaa julkaista selfieitä verkossa.

Arvostele tämä artikkeli:
0/5