Näin teet lapsen kännykän käytöstä turvallista

Kun lapsi saa käyttöönsä älypuhelimen, turvallisuusasiat mietityttävät vanhempia. Lue asiantuntijoiden vinkit turvalliseen puhelimen käyttöön.

Teksti: Elina Jäntti

 

1. Suojaudu kiusalta ja varkauksilta koodeilla

Puhelin kannattaa jo käyttöönoton yhteydessä suojata vaihtamalla sim-kortin pin-koodi sekä asettamalla puhelimeen ruutulukitus eli näytönsuojakoodi. Sim-kortin oletuskoodi on usein 0000 tai 1234, joka on hyvä vaihtaa numerosarjaksi, jonka lapsi muistaa itse. Opasta lasta ottamaan käyttöön myös puhelimen ruutulukitus, joko numerokoodi tai kuvio, joka lapsen on pidettävä omana tietonaan. Osassa puhelimia on myös esimerkiksi sormenjälkitunnistus.

Älypuhelin sisältää nykyään paljon henkilökohtaista dataa ja jopa maksutietoja, joten suojakoodit turvaavat monelta ikävältä asialta. Tyypillinen jekku on, että napataan kaverilta taskuun unohtunut puhelin ja julkaistaan toisen some-tilillä jotain hölmöä. Kun puhelin on suojattu koodeilla, kiusantekijät eivät pääse siihen niin helposti käsiksi. Koodit auttavat myös varsinaisten puhelinvarkauksien sattuessa: luvattoman maksullisiin numeroihin soittelun voi välttää helposti ottamalla lapsen liittymään omalta operaattorilta palvelunumero- ja ulkomaan puheluiden estot.

2. Nenä pois ruudusta liikenteessä

Pienetkin lapset katselevat Youtube-videoita jopa kouluun kävellessään. Pokémon Go -peliä taas ei voi oikeastaan edes pelata, ellei ulkona liikkuessa tuijota puhelimen ruutua. Kun älypuhelin piippaa, tekee saman tien mieli kaivaa se repusta.

Kun lapsi kulkee liikenteessä nenä ruudussa, hän ei ehkä huomaa autoja ja saattaa jopa eksyä. Turvallisuuden kannalta on tärkeää muistuttaa lasta myös puhelimen käyttösäännöistä tien päällä ollessa. Lapsen kanssa voi vaikkapa sopia, että puhelimeen ei vastata tai peliä pelata pyörällä ajaessa, ja että katua ylittäessä ei koskaan käytetä puhelinta. Eksymisen varalta lapsen puhelimeen voi harkita seurantapalvelua, tai käytä paikannuspalveluita, kuten Android-laitteenhallintaa tai Find My iPhonea.

3. Rajaa pois sopimattomat nettisisällöt

Osa lapsista ei missään nimessä halua nähdä älypuhelimestaan mitään kurjaa tai sopimatonta. Toiset hakemalla hakevat kavereiden innostamana sellaisia sisältöjä. Sopimattomista sisällöistä kannattaa keskustella, mutta avuksi kannattaa harkita myös turvaselainta, joka estää pääsyn lapsille sopimattomiin sisältöihin. Turvaselain on puhelimeen asennettava ohjelma, joka sopimattomien sisältöjen lisäksi skannaa puhelinta jatkuvasti viruksien varalta. Se ei ole ihan aukoton, sillä esimerkiksi ovelalla Google-haulla eston voi kiertää. Lisäksi turvaselain saattaa estää kokonaan Youtuben käytön, mikä voi aiheuttaa eripuraa lapsen ja vanhemman välille.

Eri puhelinmalleissa voi myös asettaa lapselle ikään sopivia käyttörajoituksia tai rajata esimerkiksi pääsyä aikuisviihteeksi luokitelluille sivustoille. Microsoftin ja Applen laitteilla on paremmat keinot rajata esimerkiksi nettiselailuaikaa tai sovellusten lataamista kuin Android-laitteilla.

4. Keskustelkaa yksityisyyden suojasta ja nettikäytöksestä

Omasta ja toisten yksityisyydestä huolehtiminen on osa turvallisuutta ja tietoturvaa. Vanhemman on hyvä tietää, millaisia tietoja, kuvia ja videoita lapsi puhelimellaan jakaa ja kenelle. Keskustelkaa yhdessä, mitä tietoja itsestä voi antaa sovelluksiin kirjautuessa, ja olisiko parempi, että niihin kirjaudutaan yhdessä tai vanhemman tiedoilla. Omaa etu- ja sukunimeä ei välttämättä kannata käyttää somessa, vaan siellä voi olla etunimellä tai nimimerkillä. Toisista ihmisistä ei saa julkaista tietoja, kuvia tai videoita ilman lupaa. Jos et halua, että esimerkiksi Instagramissa tai Snapchatissa muut käyttäjät saavat tietää lapsen sijainnin tai päätellä kotiosoitteen, estäkää sovelluksissa käyttäjän sijainti. Useat suosikkisovellukset on tarkoitettu vasta 13-vuotiaille, ja jos nuorempi käyttää niitä, valvonta on vanhemman vastuulla. Lapsen on syytä tietää, että omaa nimeä ja osoitetta ei tarvitse kertoa netin pelikavereille tai tuntemattomille soittelijoille.

Lapsen kanssa kannattaa jutella nettimaailmasta ylipäätään ja tiedostaa, että eri sovelluksissa käyttäjille voi tulla esimerkiksi häiritseviä tai seksuaalissävytteisiä kommentteja. Kysele lapselta, millainen on pelottava mobiilipeli, mitä videoita kaveriporukassa tykätään katsella tai millaisia keskusteluita Whatsappissa syntyy. Nettikiusaamista esiintyy mutta some-vuorovaikutukseen kuuluu aina myös erimielisyyksiä.

5. Perustoiminnot haltuun tiukoissa tilanteissa

Nykylapsille puhelin on enemmänkin peliväline tai some-laite kuin vehje, jolla soitetaan puheluita. Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi ihan perustoimintoja: miten äidille tai isälle soitetaan tiukoissa tilanteissa, ja mistä puhelimelta löytyvät tärkeät numerot − ne voi laittaa vaikkapa pikavalintaan. Operaattorin palvelulla lapsen akun keston ja sijainnin saa selville myös etänä.

Älypuhelin kuluttaa paljon akkua pelatessa, joten laturi olisi hyvä olla mukana, jos lapsen täytyy saada vanhempi kiinni tai toisinpäin. Samasta syystä lasta kannattaa myös muistuttaa, ettei hän unohda puhelinta koulun jälkeen äänettömälle. Jos lapsen puhelimen akku on toistuvasti loppu vaikkapa ulkona liikkuessa, pieniä mukana kulkevia varavirtalähteitä saa edullisesti.

Vinkit antoivat MLL:n mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen ja Elisan tuotepäällikkö Mikko Pukkila. Artikkeli on julkaistu alun perin kesällä 2016 ja päivitetty 2017 ja 2018.

Lue lisää vinkkejä perheiden arkeen täältä.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
4/5