Näin ruutuajasta kinastellaan ja sovitaan perheissä

Älypuhelimen jatkuva räplääminen kuumentaa eniten tunteita oululaisessa lapsiperheessä. Mikä kännykän käytössä tuskastuttaa ja millaisin keinoin perheessä rajoitetaan ruutuaikaa?

Teksti: Heli Koppelo Kuvat: Vesa Ranta

 

Jo sana ”ruutuaika” saa Sini Salmirinteen huokaisemaan syvästi.

”Silloin kun pojat olivat pieniä, ruutuajasta huolehtiminen oli simppeliä: he katsoivat lastenohjelman tv:stä, ja kun ohjelma oli ohi, tv pistettiin kiinni. That’s it. Nykyään emme juuri katso tv:tä, mutta kaikilla on älypuhelimet ja sitä kautta jatkuva pääsy nettiin.”

Perheen isän, Tuomo Nyyssösen, mukaan ruutuaika on perheessä jatkuvan kinastelun aihe.

”Pojat, Sisu, 9, Urho, 13, ja Kaarlo Salmirinne, 14, saavat pelata konsolilla viikonloppuisin pari tuntia päivässä, eikä siinä ole mitään ongelmaa, mutta nuo puhelimet… Ne ovat käsillä koko ajan.”

Ruutuaika puhuttaa perheissä.

Älypuhelin on koko ajan kädessä

Kiistaa ei oululaisperheessä aiheuta niinkään yletön pelaaminen kuin se, että puhelimet ovat koko ajan käytössä johonkin asiaan, eikä niitä malteta laskea käsistä.

Erityisesti WhatsApp-pikaviestipalvelu on ollut kovassa käytössä sen jälkeen, kun perhe muutti talvella Kajaanista Ouluun ja poikien kaveripiiri jäi entiselle kotipaikkakunnalle.

”Mulla on WhatsAppissa vanhan ja uuden luokan ryhmät, erillinen ryhmä läksyille, ja sitten perheryhmä, jossa on mukana myös Kajaanin-mummo”, Kaarlo luettelee.

Lisäksi pojat tarvitsevat puhelimiaan koulussa tiedonhankintaan ja illalla kotona läksyjen tekoon. Talouden ainoa tietokone on vanhempien makuuhuoneessa, joten sitä he eivät juuri käytä.

”YouTubesta katsotaan pelivideoita”, Urho lisää.

Puhelimessa on myös kartta ja herätyskello – molemmat tärkeitä toimintoja suurperheelle uudessa kotikaupungissa.

Kännykän äärelle unohdutaan

Ongelman varsinainen ydin on kuitenkin se, kuinka helposti kännykän äärelle ”vain unohdutaan”.

”Puhelin on aikasyöppö, joka saa ajantajun katoamaan. Aina välillä komennan, että nyt pojat puhelimet pois ja pihalle. He tottelevat kiltisti, mutta kohta ollaan taas jossain sohvan nurkassa kännykkä kädessä. Selitys on, että piti vielä katsoa yksi läksyjuttu tai viesti, mutta puhelin vie mukanaan tuntikausiksi”, Sini kuvailee.

Hän myöntää tekevänsä samaa itsekin. Kännykässä on somekanavat, kaverit ja uutiset, ja tv-ohjelmatkin hän katsoo mieluiten kännykältään. Sini työskentelee tiedottajana, joten puhelin on hänelle myös työväline.

”Täyttä kaksinaismoralismiahan tämä on. Olen itse yksi perheen mustista lampaista”, hän parahtaa.

Mikä siinä älypuhelimen käytössä lopulta niin huolestuttaa?

”Se, että se imaisee kokonaan mukaansa, eikä tehdä enää mitään muuta. Ei liikuta eikä lueta kirjoja.”

Geokätköilemällä kännykän kanssa ulos

Ihan huonosti asiat eivät kuitenkaan ole vanhempienkaan mukaan. Pojilla on musiikki- ja liikuntaharrastuksensa, ja perhe käy yhdessä esimerkiksi pitkillä kävelyretkillä uudessa kotikaupungissa.

”Pokemon-villitys oli hyvä juttu, sillä sen avulla pojat innostuivat tekemään pitkiä lenkkejä. Nyt olemme miettineet geokätköilyn aloittamista. Kännykät kun kuitenkin ovat koko ajan läsnä, niin miten niiden kanssa voisi tehdä jotain hyödyllistä”, pohtii isä Tuomo, jonka oma ruutuaika kuluu pääasiassa tietokoneella eläinlääkärin erikoistumisopintoja tehdessä.

Muutto vaikutti siihen, että kännykällä ollaan tekemisen puutteen takia: Kajaanissa kaikilla oli paljon omia menoja, mutta nyt sosiaaliset suhteet ovat pitkälti kännykän päässä. Aktiivisuuden ylläpito on siirtynyt enemmän vanhempien harteille.

”Alku uudessa kaupungissa on lapsille hankalaa, enkä ole halunnut alkaa miksikään harrastusjyräksi. Teemme asioita enemmän yhdessä perheenä, mikä voi tarkoittaa sitä, että pelaamme iltaisin tikkiä keittiön pöydän ääressä – perikainuulaiseen tapaan”, Sini nauraa.

Ruutuajan rajoittaminen ollut mielessä

Perhe ei ole ottanut käyttöön ruutuajan rajoittimia – ainakaan vielä.

”Mielessä se on kuitenkin ollut, sillä monissa ystäväperheissä ne ovat käytössä. Niin kauan kuin pojilla on myös kännykän ulkopuolista elämää,, tilanne on jokseenkin ok”, Sini sanoo.

Linja laitteiden kanssa Sinillä on sama kuin ruokailun: niin kauan kuin kunnon ruoka maistuu, saa välillä syödä herkkujakin. Nihilisti ei tarvitse olla, ja luottamusta pitää löytyä.

“Maailma on muuttunut ja älylaitteiden käyttö on osa perhe-elämää”, Sini ja Tuomo toteavat.

”Tästä täytyy selvitä maalaisjärjellä. Toisaalta tuntuu lohdulliselta ajatella, että ruutuajan rajoittamispalveluita on olemassa. Se pelikortti on takataskussa, jos tilanne äityy kovin pahaksi.”

 

divider

Perheen viisi vinkkiä ruutuajan hallintaan

1) Mielekästä tekemistä. Puhelin eksyy käteen erityisesti niissä tilanteissa, kun lapsilla ei ole muuta tekemistä. Mihin muuhun tekemiseen lasta voi kannustaa? Entä mitä voisitte tehdä yhdessä?

2) Perinteinen herätyskello. Näin kännykkää ei tarvitse pitää öisin makuuhuoneessa, ja sen voi jättää hyllylle jo illalla.

3) Käytön jaksottaminen. Lapset voivat myös itse ehdottaa, milloin päivän aikana käyttää kännykkää ja milloin tehdä jotain muuta. Silloin aikoihin on helpompi sitoutua.

4) Sopikaa ruutuajasta heti, kun uusi laite on hankittu. Kun pelisäännöt sovitaan saman tien – näin me teimme pelikonsolin kanssa – niistä on helpompi pitää kiinni.

5) Ruutuajan rajoitin. Tämä on jo monessa ystäväperheessä käytössä, ja meilläkin tukevasti korvan takana.

Elisa Turvapaketin avulla suojaat koko perheen laitteet, säätelet ruutuaikaa ja voit tarvittaessa paikantaa perheenjäsenet.

 

Lue lisää

Näillä vinkeillä ruutuaika haltuun

Milloin lapsi pelaa liikaa?

Miten saada lapsi pois laitteilta?

Yhteistä tekemistä perheille mobiililaitteilla

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
3/5