Mitä tehdä, jos lasta kiusataan netissä?

Noloja kuvia Instassa, mollaamista WhatsApp-ryhmässä, virtuaalisten tavaroiden varastelua. Lapsia kiusataan netissä eri tavoin. Pystyykö aikuinen ehkäisemään kiusaamista?    

Teksti: Elina Jäntti

 

1. Miten lapset ja nuoret kiusaavat netissä?

Tyypillisesti nettikiusaaminen on sosiaalisessa mediassa ja nimenomaan mobiililaitteilla tapahtuvaa suunsoittoa ja haukkumista. Kiusaaja voi lähettää loukkaavia tai uhkaavia viestejä kiusatulle yksityisesti tai kirjoittaa niitä julkisessa keskustelussa tai jonkun palvelun ryhmässä. Myös nolojen tai muokattujen kuvien tai videoiden levittäminen eri palveluissa on tavallinen tapa kiusata. Kasvottomia nettikiusaajia yleisempää on, että kiusaajaksi paljastuu koulutoveri.

“Lasten ja nuorten kohdalla nettikiusaaminen liittyy yleisimmin koulukiusaamiseen”, vahvistaa nettipoliisi Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta.

 

2. Missä palveluissa on kiusaamista?

Kiusaamista on siellä, missä on toimintaa. Tällä hetkellä kiusaamistapauksia tulee nettipoliisille eniten ilmi WhatsApp-pikaviestipalvelusta, jota nuoret käyttävät paljon. Kiusattu saatetaan liittää haluamattaan viestiketjuun, jossa häntä herjataan, tai hänet voidaan sulkea kokonaan ryhmän ulkopuolelle. Kiusaamistarkoituksissa lähetetyt kuvat leviävät WhatsAppissa nopeasti eteenpäin. Myös Ask.fm-sivusto aiheuttaa nettipoliisille paljon yhteydenottoja loukkaavien kommenttien vuoksi.

Myös identiteettivarkaudet ja valeprofiilien luominen ovat yleinen nettikiusaamisen muoto.  

“Eräässä koulussa luokkakaverit tekivät 13-vuotiaasta pojasta Instagramiin valeprofiilin, johon napattiin pojan kuvia toisesta hänen käyttämästään palvelusta, ja kuvat muokattiin noloiksi. Kiusaajat tekaisevat myös valeprofiileja, joiden varjosta kiusaamisen voi ikään kuin lavastaa toisen tekemäksi”, kuvailee nettipoliisi Jarno Saarinen Helsingin poliisilaitokselta.

 

3. Kuinka yleistä lasten nettikiusaaminen on?

Ilmiönä nettikiusaaminen yleistyy yläkoulun kynnyksellä, kun sosiaalisen median käyttö lisääntyy ja älypuhelimet ovat vapaammin käytössä kouluaikaan. Arviot nettikiusaamisen määristä vaihtelevat. Esimerkiksi tuoreimmassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä yhdeksän prosenttia koulukiusatuista ilmoitti kokeneensa kiusaamista myös netissä.

“Ilmiön laajuuden tutkiminen on vaikeaa, sillä nuoret eivät välttämättä miellä esimerkiksi WhatsAppia netiksi tai tee eroa netin ja muun elämän välillä”, sanoo suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

 

4. Mitä aikuinen voi tehdä, jos lasta kiusataan netissä?

Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, kuuntele häntä ja selvitä, missä kiusaaminen on tapahtunut. Yksittäisen suunsoiton kohdalla voi miettiä, onko se kiusaamista tai voiko asia mennä ohi, jos siihen ei puututa. Jos kiusaamista on tapahtunut pidempään ja sitä tekee koulutoveri, kannattaa olla yhteydessä kouluun. Lain mukaan kaikilla koululaisilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja kouluilla on oltava suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi.

”Koululla on siis velvollisuus puuttua oppilaiden väliseen nettikiusaamiseen, vaikka se tapahtuisi vapaa-ajalla”, Eeva-Liisa Markkanen muistuttaa.

Yläkoulussa voi olla yhteydessä oppilashuollon edustajaan, kuten koulukuraattoriin, alakoulussa vastuuhenkilö on luokanopettaja. Tutun kiusaajan kohdalla voi koettaa olla asiallisesti yhteydessä myös kiusaajan vanhempiin. Tarvittaessa apua saa nettipoliisilta tai sosiaaliviranomaisilta.

 

Koululla on velvollisuus puuttua oppilaiden väliseen nettikiusaamiseen, vaikka se tapahtuisi vapaa-ajalla.

5. Miten tietää nettikiusaamisesta, jos nuori ei itse kerro?

Kiusattu ei aina kerro ikävistä kokemuksistaan, sillä hän saattaa pelätä, että vanhempi kieltää some-palveluiden käytön kokonaan. Joskus kaverien väheneminen tai kouluunmenon vastenmielisyys voi olla nettikiusaamisen oire. Paras keino selvittää mahdollista kiusaamista on kysellä lapsen kuulumisia säännöllisesti.

“Vanhemmat voivat lukea lapsen viestejä, jos herää selkeä epäilys, että oma lapsi on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä käyttää vasta viimeisenä keinoja. Ennemmin pitäisi pyrkiä siihen, että lapsi itse näyttää viestit”, nettipoliisi Jarno Saarinen suosittelee.

Joskus rajaa huulenheiton ja kiusaamisen välillä voi olla vaikea erottaa monenlaisten nettikommenttien seasta.

“Lapsi joutuu nykyään kasvattamaan paksun nahan ilkeilyä vastaan. Vanhemman vastuulla on silti aina selvittää asia, jos alaikäisellä lapsella on ahdistusta kiusaamisen takia“, Marko Forss sanoo.

 

6. Miten nettikiusaamisesta voi tallentaa todistusaineistoa?

Ilkeisiin viesteihin ei kannata vastata. Kiusaamisesta kannattaa tallentaa todistusaineistoa: viestit, kommentit, asiattomat kuvat tai feikkiprofiilit otetaan talteen kuvakaappauksella, mikä onnistuu eri laitteilla hieman eri tavoin. Esimerkiksi useissa uudemmissa Android-laitteissa kuvakaappaus tehdään painamalla samaan aikaan virtanäppäintä ja äänenvoimakkuutta laskevaa painiketta, kunnes näyttö välähtää. Samsungin ja Applen laitteissa painetaan puolestaan samanaikaisesti käynnistyspainiketta ja näytön alla sijaitsevaa kotipainiketta.

Ohjeita kuvakaappaukseen eri laitteilla voi etsiä netistä hakusanoilla ”kuvakaappaus” tai ”näyttökuva” + oman laitteen merkki.

 

7. Miten kiusaamisen voi estää?

Estä kiusaajan viestit käyttämällä palveluiden estolistoja: useissa some-palveluissa ei-toivottujen henkilöiden yhteydenotot voi estää kohdassa ”asetukset” ja iIlkeitä viestejä lähettävät henkilöt poistaa kavereista. Pyydä palvelun ylläpitoa poistamaan luvatta leviäviä tai asiattomia kuvia sekä väärennetyt profiilit. Prepaid-liittymää voi harkita, jos on huolissaan puhelinnumeron väärinkäytöksistä, ja sitkeimmissä WhatsApp-kiusaamistapauksissa kannattaa vaihtaa puhelinnumeroa.

Jos ongelma ei poistu, kannattaa olla yhteydessä nettipoliisiin sähköpostilla tai Facebookissa . Poliisin yhteydenottokanavat löydät täältä. Lasten ja nuorten kiusaamistapauksissa nettipoliisilta voi kysyä neuvoa ja apua matalallakin kynnyksellä. Poliisi arvioi, täyttyvätkö kiusaamisessa rikoksen tunnusmerkit. Nuorelle nettikiusaajalle poliisi voi antaa myös huomautuksen. Ei-kiireellisissä tapauksissa netin epäilyttävästä aineistosta voi lähettää poliisin sivuilla nettivinkin.

Pelastakaa Lapset -järjestö ja poliisi ovat kehittelemässä sovellusta, jolla voisi ilmoittaa kaikenlaisesta häirinnästä, myös nettikiusaamisesta, suoraan poliisille. Sovellus on tulossa käyttöön vuoden 2015 loppupuolella.

 

8. Miten toimia, jos oma lapsi kiusaa?

Vanhemman velvollisuus on puuttua lapsen käytökseen ja tarvittaessa rajoittaa laitteiden käyttöä. Empatiataitojen opettelu on entistä tärkeämpää: lapsen kanssa kannattaa miettiä, miltä tietynlaisten kuvien julkaisu voi toisesta tuntua ja missä menee huumorin ja ilkeilyn raja. Kiusaamisen hyväksymistä voi olla sekin, että on mukana viestiketjussa, jossa haukutaan toisia.

“Lapsen voi olla vaikea mieltää aiheuttamaansa pahaa mieltä, kun somessa ei näe kiusatun reaktiota. Esimerkiksi nettipeleissä virtuaalisten tavaroiden varastelua ei välttämättä mielletä varastamiseksi“, Eeva-Liisa Markkanen sanoo.

 

9. Miten kiusaamista voi ehkäistä?

Hyvä keskusteluyhteys niin vanhemman ja lapsen kuin myös opettajien ja oppilaiden välillä ennaltaehkäisee kiusaamista. Lapsen ja nuoren kanssa on hyvä opetella myös digiajan turvataitoja ja tutustua nettisovellusten sääntöihin ja yksityisyysasetuksiin.

“Vanhempien ei tarvitse olla huolissaan, jos he eivät tunne läpikotaisin palveluita, joissa lapsi viettää aikaa. Tärkeämpää on keskustelu: lapselta voi kysellä, mitä viestiketjuissa tänään on juteltu. Kun on kiinnostunut lapsen nettiasioista, lapsen on helpompi tuoda esille niiden ikäviäkin puolia”, Eeva-Liisa Markkanen muistuttaa.

 

Lue myös, mitä vanhemman tulee tietää, kun lapsi tekee videoita verkkoon.

Lue lisää artikkeleita lasten tietotekniikan käyttöön liittyen.

 

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
5/5