Mitä laitteita lapsi tarvitsee koulua varten?

Millaisia laitteita peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tarvitsevat koulutyössä? Kysyimme vinkkejä asiantuntijoilta.

Teksti: Katarina Malmberg Kuva: iStock

 

Onko omasta tietokoneesta hyötyä jo ala-asteella?

“Jo ekaluokkalainen voi harjoitella tietokoneella näppäimistön käyttöä. Se voi nopeuttaa jopa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista”, kertoo digitalisaation kehittämispäällikkö Pasi Silander Helsingin kaupungin opetusvirastosta.

Kouluissa on yleensä käytössä koneita sen verran, että osa tehtävistä voidaan tehdä tietokoneella ja hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja. Lapsilla on jo niin paljon omia älypuhelimia, että niitä käytetään oppitunneillakin kuvaamiseen, äänittämiseen ja tiedon hakuun. Jos laitetta ei ole, kouluista löytyy usein lainalaitteita. Omia laitteita saa kouluihin tuoda, jos asiasta on sovittu opettajan kanssa.

Silanderin mukaan esimerkiksi Helsingin kaupungin kouluissa kaikilla on ilmaiseksi käytössään Office 365 -paketti. Koko koulun kattavia langattomia verkkoja parannetaan jatkuvasti, jotta kaikilla olisi tasa-arvoisesti pääsy internetiin.

”Olemme saaneet koulukäyttöön tabletteja. Kävimme esimerkiksi nelosluokkani kanssa bongaamassa kirkkoja. Oppilaat kuvasivat ja videoivat niitä tableteilla. Kuvia käytämme nettikirjaan, jonka teemme Book Creator -ohjelmalla. Lisätietoja haemme tableteilla netistä. Kun projekti tehdään ryhmätyönä, opitaan myös yhdessä tekemisen taitoja.

Laitteita voi hyödyntää myös kotona, sillä verkosta löytyy paljon esimerkiksi matematiikkapelejä, kuten kertotaulupelejä ja laskujärjestysharjoituksia, joista on apua omatoimisessa harjoittelussa.

“Jo vitosluokkalaiset käyttävät alempia luokkia enemmän tietokonetta, jolla voi kirjoittaa pidempiä tekstejä ja koota esimerkiksi kerätystä tiedosta diagrammeja”, kertoo luokanopettaja Minna Konttinen Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta.

 

Minkälainen tietokone on sopiva ala-asteikäiselle?

”Tabletti tai älypuhelin riittää pitkälle mutta ei korvaa tietokonetta ja näppäimistöä. Ekaluokkalainen voi harjoitella näppäimistön käyttöä millä tahansa laitteella, vaikkapa leikkitietokoneella tai perheen vanhalla tietokoneella”, Pasi Silander toteaa. Tabletti ja/tai älypuhelin kulkevat helposti mukana. Ne riittävät tiedon hakuun ja videoiden katseluun.

Yksinkertainen peruskannettava on sopiva tietokone lasten käyttöön. Sillä voi Silanderin mukaan harjoitella kirjoittamista, tiedon hakua, tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskennan käyttöä sekä kriittistä medianlukutaitoa. Peruskannettavissa on usein käyttömuistia (RAM) 2-4 gigatavua (Gt) sekä kovalevytilaa yli 20 Gt.

 

Tarvitseeko yläasteikäinen jo paremman koneen?

”Mitä isompi koululainen, sitä enemmän hän tuottaa jo kuvien ja äänen lisäksi tekstiä, myös kotitehtävinä. Sanakirjoja käytetään koulussa sähköisinä, ja osa palautettavista tehtävistä pitää tehdä tietokoneella joko koulussa tai kotona. Osa kokeistakin tehdään sähköisesti”, Konttinen kertoo.

Peruskannettava riittää monelle edelleen. Älypuhelimesta on apua koulutyössäkin ja se kulkee kätevästi mukana. Tabletti on plussaa, mutta Silander huomauttaa, että näppäimistö kannattaa olla jo käytössä.

 

Minkälainen tietokone on sopiva lukiolaiselle?

Lukiolaisella olisi Silanderin mukaan jo hyvä olla kannettava tietokone käytössään, sillä ylioppilaskirjoitukset muuttuvat porrastetusti sähköisiksi niin, että vuonna 2019 koko yo-koe on sähköinen.

Lukiossa suuri osa koulutöistä tehdään tulevaisuudessa tietokoneilla.

Sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa tarvitaan kannettavat tietokoneet. Ne voivat olla opiskelijan omia koneita tai koulun lainalaitteita. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut suositukset käytettävistä kannettavista tietokoneista. Koneessa tulisi olla 2 GHz:n 64-bittinen x86-prosessori, joten peruskannettava riittää hyvin.

Jos opiskelee erikoislukiossa, kuten kuvataide- tai musiikkilukiossa, voivat erityisohjelmat kuvankäsittelyyn tai musiikin tekemiseen olla hyödyllisiä. Silloin tietokoneella on hyvä olla isompi näyttö ja parempi suoritusteho (RAM-muistia vähintään 8 GB).

Ylioppilaslautakunnan konevaatimukset

 

Tarvitseeko ammattikoululainen tietokonetta opiskeluun?

Ammattiin opiskelevalle tietokoneella työskentely riippuu paljon alasta. Suuri osa ammattikoululinjoista on aloja, joissa tarvitaan käden taitoja. Pasi Silander kuitenkin painottaa, että tietoteknologinen osaaminen on jokaisella ammattialalla tarvittavaa ydinosaamista. Nykyään merkittävä osa opiskelusta on käytännön työssä oppimista yrityksissä, joissa tietoteknologian käyttö on jokapäiväistä.

Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi tabletilla voi helposti kuvata ja katsella erilaisia työvaiheita. Opiskelija voi tabletilla myös tehdä omaa osaamistaan näkyväksi portfolioonsa.

 

divider

 

Mitä kannattaa huomioida tietokonetta ostettaessa?

Käyttömuisti: Vaikuttaa koneen suorituskykyyn yleisesti. Pelikoneelle suositus on 8 Gt, mutta kirjoituskäyttöön riittää hyvin 2 Gt. Kuvan, äänen ja videon käsittelyyn tarvitaan enemmän käyttömuistia.

Prosessori: Vaikuttaa koneen suorituskykyyn yleisesti. Valinta koneen käyttötarkoituksen mukaan. Pelikäyttö sekä kuvan, äänen ja videon muokkaus vaativat enemmän tehoa.

Kiintolevy: Jos tallennat isoja ohjelmistoja ja paljon videoita, kiintolevyllä on hyvä olla tilaa reilusti (vähintään 1000 GT). SSD-kiintolevy on nopeampi kuin perinteinen, mutta kalliimpi, ja usein tallennustilaltaan pienempi. Silloin tallennukseen käytetään esimerkiksi ulkoista kiintolevyä.

Näytönohjain: Vaikuttaa koneen graafiseen suorituskykyyn, eli siihen miltä kuva näyttää. Peruskäytössä melkein mikä tahansa näytönohjain on hyvä. Pelikäyttö tai videoeditointi edellyttää kunnon näytönohjainta, jossa on vähintään 2 GT:n oma muisti.

Näytön koko: Vaikuttaa siihen, kuinka suuren resoluution kuvaa voidaan näyttää. Isomman resoluution näyttö edellyttää tehokkaampaa näytönohjainta, erityisesti pelikäytössä. Isompi näyttö tarkoittaa myös isompaa ja panavampaa konetta.

Tietoturva: Kone kannattaa aina suojata tietoturvaohjelmalla ja mielellään myös pääsykoodilla.

 

Vinkit tietokoneen ostamiseen antoi OmaGuru-asiantuntija Esko Halttunen, Elisa Oyj

 

Lue lisää:

Miten valita lapsen ensimmäinen puhelin?

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
2/5