Bitcoin on virtuaalivaluutta, johon voi törmätä esimerkiksi netin pelipalveluissa. Lue, mistä bitcoinissa oikein on kyse.
Teksti: Elina Jäntti
1. Bitcoin pohjautuu kaikille avoimeen verkkokirjanpitojärjestelmään
Bitcoinia pidetään tunnetuimpana digitaalisena virtuaalivaluuttana. Sitä kutsutaan myös kryptovaluutaksi, mikä viittaa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvään salaukseen, tai internet-valuutaksi, liittyen vertaisverkkoon pohjautuvaan maksujärjestelmään.
“Käytännössä bitcoin pohjautuu kaikille avoimeen mutta salausmekanismein suojattuun verkkokirjanpitojärjestelmään, jossa voi siirtää virtuaalivaluuttaa verkko-osoitteesta toiseen – aivan kuten virallista rahaa voi siirtää pankkitililtä toiselle”, kertoo bitcoin-asiantuntija ja opettaja Vesa Linja-aho.
Siinä missä tavallisten pankkien kirjanpito eli muun muassa käyttäjien väliset rahansiirrot ja käyttäjien tilitiedot ovat pankkien hallinnassa, bitcoin-järjestelmä on kaikille käyttäjille avoin. Käyttäjien tilit, tilien väliset rahansiirrot ja bitcoin-siirtojen historia ovat julkista tietoa.
Sen sijaan rahansiirtoja ei voida liittää suoraan kehenkään henkilöön, sillä bitcoin-tilejä eli verkko-osoitteita ei ole sidottu käyttäjien henkilötietoihin. Rahanväärennökset tai identiteettivarkaudet estetään salausmekanismilla.
Tämä kaikki perustuu ns. lohkoketjutekniikkaan (blockchain). Lohkoketjun yksi lohko on kuin kirjanpidon tilikirja, johon kirjataan tapahtumat tietyllä ajanjaksolla. Kun rahansiirrot on kirjattu ja tilikirja on suljettu, se voidaan liittää aikaisempiin tilikirjoihin. Näin tilikirjoista syntyy vähitellen kokonainen lohkoketju.
Mikään yksittäinen taho ei omista tätä tietokantaa vaan se hajautetaan suurelle määrälle eri toimijoita, eri puolille maailmaa. Hyvin tehdyn lohkoketjun merkintöjä on lähes mahdoton väärentää.
2. Bitcoinin keksijää ei tunneta
Bitcoinin keksijän henkilöllisyyttä ei tiedetä. Nimimerkkiä Satoshi Nakamoto käyttävä taho tai henkilö loi bitcoinin vuonna 2008. Nimimerkki loi virtuaaliseen rahansiirtoon tarkoitetun laskentaohjelman, joka laittaa rahaa liikkeelle tietyllä matemaattisella kaavalla, jonka mukaan bitcoineja on olemassa rajattu määrä. Vesa-Linja-ahon arvauksen mukaan kyseessä on joku lahjakas tietojenkäsittelytieteen opiskelija.
Nykyään bitcoin-ohjelman kehittämisestä vastaa avoin verkkoyhteisö, jossa toimii joukko avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjiä.
3. Bitcoin ei ole virallista rahaa, mutta sillä voi tehdä ostoksia
Bitcoin ei ole Suomessa virallista rahaa, mikä tarkoittaa, että sitä ei hyväksytä maksuvälineeksi kuten euroja. Suomen Pankin asiantuntijoiden mukaan bitcoin on yksityinen vaihdannanväline, johon liittyy isoja riskejä, esimerkiksi hurjaa arvon heilahtelua. Japanissa bitcoin hyväksyttin viralliseksi maksuvälineeksi tänä vuonna (2017).
Noin viidessäkymmenessä kotimaisessa yrityksessä ja esimerkiksi suomalaisnuortenkin suosiossa olevassa Steam-pelipalvelussa voi kuitenkin ostaa hyödykkeitä tai palveluita bitcoineilla.
4. Bitcoinin arvo määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan
“Bitcoinin arvo määrittyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan samalla tavalla kuin pörssiosakkeiden, kullan tai vaikka kahvin arvo. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, arvo nousee, ja jos tarjonta ylittää kysynnän, arvo laskee”, Vesa Linja-aho selittää.
Yksinkertaistettuna: mitä enemmän ihmiset ostavat bitcoineja ja mitä enemmän sitä käytetään vaihdannan välineenä, sitä isommaksi arvo nousee. Bitcoineilla itsellään ei ole konkreettista raaka-ainearvoa siinä missä esimerkiksi kullalla. Myöskään takuita arvon säilymiselle ei ole.
Bitcoinin arvo on noussut hurjasti perustamisen jälkeen, ja erityisesti vuonna 2017 arvonnousu on ollut räjähdysmäistä. Esimerkiksi vuonna 2012 yhden bitcoinin sai noin 10 eurolla, mutta syksyllä 2017 bitcoinin arvo on kohonnut jopa yli 15 000 euron. Bitcoinin kurssinkehitys ei ole ollut vakaata ja arvo on myös romahtanut useita kertoja useita kymmeniä prosentteja.
5. Bitcoinien käyttöön houkuttelevat halvat ja nimettömät rahansiirrot
Siinä missä virallisen rahan käytössä välikätenä toimii pankki, joka veloittaa käytöstä, esimerkiksi korttimaksuista ja rahansiirroista, bitcoinissa ei ole välikäsiä ja sen käyttökulut ovat pienet. Edullisten siirtokulujen vuoksi bitcoin on ollut suosittu esimerkiksi rahansiirtomarkkinoilla: kehittyviin maihin sukulaisilleen rahaa lähettävät siirtolaiset ovat ryhtyneet suosimaan bitcoinia virallisiin rahansiirtopalveluihin verrattuna pienempien siirtokulujen vuoksi.
“Myös valtioissa, joissa inflaatio syö rahan arvoa villisti, kuten Venezuelassa tai Zimbabwessa, ihmiset ovat ryhtyneet sijoittamaan bitcoineihin”, Vesa Linja-aho sanoo.
Bitcoineja voi vaihtaa viralliseksi rahaksi useissa verkon bitcoin-pörsseissä. Tällainen on esimerkiksi yhdysvaltalainen Kraken.
Bitcoineja käytetään yleisesti myös sijoittamiseen. Viime vuosina kryptovaluuttoihin sijoittaminen on lisääntynyt. Kryptovaluutoilla tienatut sijoitustuotot ovat lain mukaan verotettavaa tuloa. Anonyymien rahasiirtojen vuoksi verojen kierto voi kuitenkin olla helpompaa. Suomen Verohallinnon mukaan moni kryptovaluutoilla tienaava jättää veronsa ilmoittamatta osin tietämättömyyden vuoksi.
Nimettömien rahansiirtojen vuoksi bitcoin on suosittu myös verkkorikollisten keskuudessa, kuten netin huumekaupassa.
6. Bitcoineja myyvät ja ostavat välityspalvelut
Bitcoineja voi ostaa joltain henkilöltä tai taholta, joka omistaa bitcoineja. Tavallisesti ostaminen tapahtuu jonkun välityspalvelun kautta. Tunnetuimpia suomalaisia bitcoin-välittäjiä on bittiraha.fi.
Bitcoineja ostetaan lompakko-ohjelmaan ja niitä myös säilytetään ja käytetään lompakko-ohjelmassa, jonka voi ladata kännykkään tai tietokoneelle. Suomessa on myös muutamilla isoilla paikkakunnilla automaatteja, joista voi ostaa käteisellä bitcoineja omaan verkkolompakkoon. Käytännössä bitcoin-maksu tapahtuu kännykkäsovelluksella tai verkon selaimella.
7. Louhimalla syntyy uusia bitcoineja ja voi tienata virtuaalirahaa
Virallisissa rahajärjestelmissä rahaa laskee liikkeelle keskuspankki. Bitcoineja puolestaan lasketaan liikkeelle prosessissa, jota kutsutaan louhinnaksi.
Koska mikään tietty taho ei hallinnoi bitcoinia, bitcoin-rahansiirtojen aitous on vahvistettava jollain tavalla. Rahansiirtojen vahvistamiseen ja bitcoin-verkon ylläpitoon tarvitaan tietokoneiden laskentatehoa. Kun bitcoin-käyttäjä tarjoaa tietokoneensa laskentatehoa bitcoin-verkon ylläpitoon, hän saa vastineeksi bitcoineja, jolloin puhutaan louhinnasta.
“Vielä muutama vuosi sitten louhintaa pystyi tekemään tavallisella tietokoneella. Nykytietokoneiden prosessorien teho ei enää riitä bitcoin-verkon ylläpitoon, vaan sitä varten tarvitaan erillisiä lisälaitteita, jotka vievät hurjasti sähköä”, Vesa Linja-aho mainitsee.
Kryptovaluuttojen louhintaa tekevät lähinnä asiaan vihkiytyneet tietokoneharrastajat. Kryptovaluuttojen hurja arvonnousu on näkynyt Suomessakin tietokonekaupoissa: kesäkuussa 2017 uutisoitiin, että näytönohjaimet olivat loppuneet Verkkokauppa.comista, koska tehokkaita näytönohjaimia tarvittiin kryptovaluuttojen louhimiseen.
8. Uusia kryptovaluuttoja on jo syntynyt
Bitcoinin lisäksi on olemassa muitakin samantyyppisellä logiikalla toimivia digivaluuttoja.
“On esimerkiksi Monero, jossa rahansiirrot ovat salaisia, sekä suoranaisia huijauksia, kuten Onecoin, joka on ovela pyramidipeli, ei mikään oikea virtuaalivaluutta”, Vesa Linja-aho sanoo.
Viime aikoina suosiotaan on kasvattanut myös Ethereum-niminen kryptovaluutta, jonka arvo on niin ikään noussut räjähdysmäisesti.
9. Tietokoneharrastajat ja sijoittajat tyypillisin käyttäjäryhmä
Tyypillinen bitcoin-käyttäjä on nuori tietokoneharrastaja, mutta nykyään käyttäjien joukossa on monenlaisia muitakin, esimerkiksi talousjärjestelmien tulevaisuudesta kiinnostuneita riskisijoittajia.
“Nuoria voi kiinnostaa bitcoinissa tietynlainen kapinamieli ja voihan sillä maksaa esimerkiksi Steam-pelipalvelussa. Bitcoinin takana on joukko ohjelmointitaitoisia nuorehkoja ihmisiä, ei mitään pankkiirisetiä tai poliitikkoja. Ajatus siitä, että järjestelmä toimii ihan vain käyttämällä ohjelmaa koneella ilman monimutkaista keskuspankkijärjestelmää tai sen sääntöjä, on toki kauniin yksinkertainen”, Vesa Linja-aho arvioi.
10. Virtuaalivaluutta on riskisijoitus
Bitcoinin tulevaisuutta tai sen arvon kehitystä on hankala ennustaa. Digivaluutan arvo voi romahtaa hetkessä tai niitä voi kadota miljoonien arvosta esimerkiksi, jos joku hakkeroi bitcoin-pörssin.
Voi myös käydä niin, että joidenkin vuosien kuluttua kukaan ei enää käytä tiettyä virtualivaluuttaa, kuten bitcoinia, sillä uusia syntyy. Vesa Linja-ahon mukaan bitcoin on korkean riskin sijoitus, eikä siihen kannata sijoittaa enempää rahaa kuin on varaa hävitä. Myös Suomen Finanssivalvonta on varoittanut sijoittajia kryptovaluuttoihin liittyvistä suurista riskeistä ja jopa huijauksista.
Kaikki artikkelit