Milloin lapsi pelaa liikaa?

Montako tuntia lapsi voi olla koneella? Milloin lapsi pelaa liikaa? Pyysimme asiantuntijoilta vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Teksti: Elina Jäntti

1. Mistä tiedän, onko lapseni peliriippuvainen?

Vaikka lasten pelaamisen lisääntymistä usein kauhistellaan, pelihäiriö lapsella on erittäin harvinainen.

“Alakouluikäisillä ja nuoremmilla lapsilla on taipumus jumittua kivaan tekemiseen, koska kyky hallita omaa aikaa on vajaa. Varsinkin pienten lasten vanhempien tehtävä on kontrolloida peleihin ja laitteisiin liittyvää ajankäyttöä. Riippuvuuteen liittyy kuitenkin ongelmana elementtejä, joita ei voi yhdistää lapseen”, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n erityisasiantuntija Inka Silvennoinen.

Pelitutkija Mikko Meriläinen arvioi, että ongelmallinen liikapelaaminen on ilmiönä lisääntynyt käsi kädessä kulttuurin digitalisoitumisen kanssa. Arviolta yhdestä viiteen prosenttia pelaavista lapsista kärsii ongelmallisesta liikapelaamisesta.

“Mikään tutkimus ei silti osoita, että kyseessä olisi radikaalisti kasvanut ongelma. Ilmiöön liittyy paljon moraalipaniikkia: asiasta ollaan huolissaan, koska vanhemmilla ei ole välineitä, joilla käsitellä lasten pelaamista ja sometusta”, pelikasvatuksesta väitöskirjaa tekevä Meriläinen sanoo.

Lasten pelihäiriöt näkyvät lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin Jaana Wessmanin vastaanotolla lähinnä vanhempien kysymyksinä aiheesta.

“Jos lapsi pelaa, ja hänellä on jokin ongelma, siitä syytetään herkästi pelaamista. Liiallinen pelaaminen on kuitenkin yleensä vain osa kuviota, oire muista ongelmista“, Wessman sanoo.

2. Kuinka monta tuntia koneella on liikaa?

Moni vanhempi pitää ruutuaikarajana kahta tuntia päivässä, mutta jopa kahden tunnin ruutuaikakäsitteen lanseerannut amerikkalainen lääkäriyhdistys American Association of Pediatrics on luopunut aikasuosituksestaan. Ruutuajan seuraamisen sijaan vanhemman tulisi osallistua digimaailmaan lapsen kanssa sekä katsoa, onko lapsen kuluttama sisältö lapselle soveltuvaa.

“Perheelle pitäisi varata myös ruudutonta aikaa. Lapsi ei ala vuorovaikuttaa sillä, että otetaan laite pois, vaan tilalle olisi tarjottava muuta tekemistä”, Jaana Wessman sanoo.

Pelaako lapsi liikaa?

3. Miksi pelit ja sovellukset koukuttavat?

“Pelilliset elementit itsessään houkuttavat jatkamaan pelaamista. Joku voi olla myös koukussa somessa ja peleissä oleviin kavereihin ja kaverisuhteisiin. Usein laitteilla vietetään aikaa kavereiden kanssa”, Mikko Meriläinen sanoo.

Myös ilmiöt vaikuttavat: jos suosittuja pelejä pelataan ja niistä puhutaan paljon, lapsi haluaa pysyä vauhdissa mukana.

4. Mistä merkeistä tunnistaa ongelmallisen pelaamisen?

Ongelmallista liikapelaamista ei voi päätellä laitteilla vietetyn ajan määrästä. Sen sijaan merkkejä ongelmasta voivat olla esimerkiksi elämänhallinnan kärsiminen ja konfliktit ihmissuhteissa. Jos vanhempi huomaa, että kaikki muu jää kakkoseksi pelien tai somen vuoksi, olisi hyvä pohtia yhdessä, tuovatko pelit sisältöä elämään – vai vievätkö ne iloa elämästä. Lapsen kanssa voi tehdä vaikkapa Onko pelaaminen hallussa -testin.

“Mitä lapsen elämässä on pelaamisen ohella? Tuleeko omalle ikäkehitykselle tärkeät asiat hoidettua: tehtyä läksyt, oltua ystävien kanssa, harrastettua liikuntaa ja oltua ulkona”, listaa Inka Silvennoinen keskeisiä asioita, joita vanhemman tulisi tarkkailla.

Jos muu elämä sujuu, runsaaltakaan tuntuva pelaaminen ei ole vahingollista Jaana Wessmanin mukaan. Hänen mielestään tuntimääriä sopivalle pelaamiselle on hankala kuitenkaan määritellä: lapsi voi pelata tuntikaupalla, jos hän hoitaa arkitoimet hyvin ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Illan ja yön rauhoittaminen peleiltä on kuitenkin tärkeää, koska viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan yöunen puute ja huonontunut unen laatu on yksi pelaamisen isoimmista haitoista.

liikaa

 

5. Mitkä jotkut koukuttuvat älylaitteisiin ja pelaavat liikaa?

Lasten ja nuorten peleihin ja someen koukuttumista saattavat selittää tietyt elämänvaiheet tai jopa geenit. Yksi selitys runsaalle pelaamiselle voi olla niin sanottu pakopelaaminen: jos perheessä on huono tai hankala tilanne, pelaaminen saattaa korostua. Toinen altistava tekijä voi olla elämän nivelvaiheet tai kriisit.

“Tällainen nivelvaihe voi olla esimerkiksi pienellä lapsella koulujen alkaminen tai myöhemmin murrosiän alku. Kun elämässä tapahtuu myllerrystä, pelaaminen on linnake, joka säilyy tuttuna ja turvallisena. Teineillä pelaaminen voi nivoutua valtataisteluun vanhemman kanssa: jos vanhemmat kieltävät pelaamisen, pelataan kahta kauheammin”, Mikko Meriläinen kuvailee.

Hyvä tapa ehkäistä pelaamisen haittoja on koettaa luoda luottavaista suhdetta lapseen. Tutkimusten mukaan läheiset suhteet ja kiinnostus ehkäisevät peliongelmia tehokkaammin kuin pelkkä rajoittaminen. Lapsen kanssa kannattaa pelata yhdessä tai keskustella myös pelien ja somen myönteisistä puolista.

Tutkimuksissa on havaittu, että joillakin ihmisillä on geneettisesti toisia voimakkaampi taipumus koukuttua, oli kyse sitten peleistä, shoppailusta tai liikunnasta. Hyvä asia on, että jos lapsi tai nuori jää koukkuun, hänen on avun myötä myös helpompi muuttaa tapojaan toiseen suuntaan.

6. Milloin on syytä hakea ammattiapua?

Huoleen voi olla syytä, jos aiemmin tärkeät asiat lakkaavat kiinnostamasta lasta ja tilanne jatkuu pitkään.

“Kun tulee uusi peli tai koukuttava sovellus, on normaalia että sen parissa vietetään aikaa ja se haukkaa paljon elämästä. Mutta jos tuntuu siltä, että lapsi pelaa silloinkin, kun ei jaksaisi tai alkaa olla huonolla tuulella laitteella olemisen vuoksi, voi olla hyvä selvittää tilannetta”, Mikko Meriläinen neuvoo.

Ammattilaiset suosittelevat yhteisiä “rauhanneuvotteluita” peli- ja somesääntöjen sopimiseen: jos vanhempi on huolissaan, lapsen kanssa olisi hyvä jutella rauhallisesti ja selvittää asiat yhteisymmärryksessä. Jos huoli ei ratkea keskustelemalla, ammattiapu voi olla tarpeen. Alle 13-vuotiaan lapsen kanssa voi hakeutua kunnalliseen perheneuvolaan. Sitä vanhemman lapsen ongelmissa auttavat nuorisopoliklinikat ja -asemat.

7. Miten lasta voi tukea tunnistamaan itse pelaamisen ja älylaitteiden käytön rajat?

Kasvatukseen kuuluu myös pelaamisen ja älylaitteiden parissa vietetyn ajanhallinnan opettelu lapsen kanssa. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän lapsi tarvitsee vanhempaa tueksi opetteluun.

“Lapselle voi opettaa, miten peleihin ja sovelluksiin jumittaminen tunnistetaan itse. Yhdessä voi pohtia, millaisia pelejä voi ruveta pelaamaan, jos aikaa on vain puoli tuntia. Voi keskustella, minkä tyyppiset pelit koukuttavat erityisesti. Mitä pienempänä tunnistamisen oppii, sitä paremmin lapsi oppii kontrolloimaan omaa pelaamistaan myös isompana, jolloin vanhempi ei voi enää puuttua asiaan”, Inka Silvennoinen sanoo.

Näin tunnistat, että lapsi pelaa liikaa

  • Hän ei osaa lopettaa pelaamista.
  • Hänellä on pelaamisen aiheuttamia uniongelmia.
  • Hän on jatkuvasti huonolla tuulella pelaamisen vuoksi.
  • Hän pakenee vaikeuksia pelien pariin.
  • Hänellä ei ole pelien lisäksi elämässä muita mielenkiinnon kohteita.
  • Hän korvaa yhdessäolon muiden kanssa pelaamisella.

 

Artikkeli julkaistu 5.10.2016.

Lue myös muita lasten vanhemmille suunnattuja artikkeleja.

Elisa Turvapaketin avulla voit rajoittaa lapsen älypuhelinsovellusten käyttöä.