Esineiden internetissä voi olla ihan mitä vain

Tiedätkö sinä, mitä on esineiden internet ja mitä hyötyä siitä on? Jos et tiedä, anna lasten selittää.

Teksti: Hanna Kangasniemi ja Sanni Jokinen Video: Olli-Pekka Komonen Kuvat: Paula Virta

 

Esineiden internet, Internet of Things. Moni on kuullut termin, mutta mitä se itse asiassa tarkoittaa? Moni aikuinen ei vielä osaa tätä selittää, mutta entä se sukupolvi, jolle IoT:n mahdollistamat asiat kuten itse itseään ajavat autot tulevat olemaan arkipäivää?

Päätimme kysyä lapsilta itseltään.

Alla oleva video on kuvattu Helsingin Annantalossa kesäkuussa järjestetyssä Rubyn kesäkoulussa, jossa 6–10-vuotiaat lapset tutustuivat teknologiaan, ohjelmointiin ja digitalisaatioon kahden viikon ajan.

Katso, millaisena Kaarlo, Salla, Levi ja Emmi näkevät esineiden internetin ja mitä älylaitteita he haluaisivat käyttää verkossa.

Lapset ideoivat ennakkoluulottomasti

Elisan it-liiketoimintayksikön teknologiajohtaja Ville Takanen oli mukana Rubyn kesäkoulussa opettamassa lapsille esineiden internetiin liittyviä asioita: muun muassa sitä, kuinka data liikkuu verkossa ja kuinka esineet voivat aistia ja välittää tietoa.

”Lasten kyky ymmärtää monimutkaisina pidettyjä ajatuksia yllättää joka kerta. Heidän ennakkoluuloton suhtautumisensa uusiin ajatuksiin auttaa meitä aikuisia ymmärtämään mitä rajoituksia ja mahdollisuuksia teknologia tuo mukanaan”, sanoo Takanen, joka on toiminut opettajana myös Elisan järjestämissä lasten digikouluissa.

rubyssummerschool_Elisa
Ville Takanen kertoo, kuinka kuva siirtyy puhelimesta tablettiin.

Datan liikkeitä havainnollistettiin kesäkoulussa leikillä, jossa lapset esittivät tietokoneita, reitittimiä ja palomuureja, ja tieto kulki pyykkipojan nokassa lasten välille viritetyssä villalankaverkossa.

Tiedonsiirto sujui välillä sutjakasti, välillä yhteydet takkuilivat, kun joku reitittimistä onnistui saamaan itsensä solmuun. Palomuurit saivat miettiä, mitä tehdä vastaan tuleekin paha viesti, joka voi vaurioittaa laitteen. Ihan kuin oikeassa internetissäkin.

Elisa_Ruby_SummerSchool_data

Esineiden internetiin ja tietoa välittäviin sensoreihin perehdyttiin miettimällä lappuleikillä, mitkä ominaisuudet ja esineet yhdistämällä saataisiin aikaan ihmistä palveleva älylaite. Ajatusleikki poiki huikeita ideoita:

“Mulla voisi olla tyyny, joka korjaa nukkumisasentoa, jos nukun huonossa asennossa!”

Ideat sinkoilevat tyynyistä savulla hälyttäviin ostoslistoihin, mutta lapset pohtivat myös fiksusti tietoturvaa: voisiko esimerkiksi älyvessa välittää verkkoon kiusallista tietoa ja kuinka inhimillinen on robottihenkilö.

Miksi tämä on tärkeää?

”Data on uusi sähkö. Kaikki tietävät, että sitä tulee piuhasta ja sitä tarvitaan, jotta laitteet toimivat. Jos ymmärtää, miten data toimii, on paljon helpompaa elää nykymaailmassa”, Ville Takanen toteaa.

Niin kesäkoulussa kuin omissa digikouluissa Elisan tärkein tavoite on olla mukana auttamassa suomalaisia digiasioiden haltuunotossa.

”On hienoa, että voimme olla mukana kehittämässä tapoja opettaa teknologiaan ja dataan liittyviä asioita. Jos lapset pystyvät ottamaan haltuun verkon perusperiaatteet pihaleikillä, miksei samoja pihaleikkejä voisi käyttää muuallakin – esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen peruskursseilla?” Takanen miettii.

”Näissä leikeissä on opittavaa sekä lapsille että aikuisille opeille.”

 

Rubyn kesäkoulu on 6-10-vuotiaille tarkoitettu oppimiskonsepti, jossa tutkitaan tietokoneisiin, digitalisaatioon ja ohjelmointiin liittyviä ajattelun taitoja leikin avulla. Konseptin takana on kansainvälisestikin tunnettu Linda Liukas, joka on käynnistänyt tytöille tarkoitetut Rails Girls -koodauskurssit ja kirjoittanut lapsille suunnatun Hello Ruby -koodauskirjan. Elisa oli mukana tukemassa kesäkoulun toteutumista Helsingin Annantalossa kesäkuussa 2016.

 

Lue lisää Rubyn kesäkoulusta.

Tutustu Elisan digikouluihin.

Opettele koodaamisen alkeet helpon verkkokurssin avulla.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
0/5