Mikä on älykaupunki, ja asutko sinäkin pian sellaisessa?

Tulevaisuuden älykaupunkeja rakennetaan nyt. Niissä omistetaan vähemmän, jaetaan enemmän ja vaikutetaan itse omaan ympäristöön. Lue, miltä vuoden 2030 älykaupunki näyttää asiantuntijoiden mukaan.

Teksti: Hanna Kangasniemi

Älykaupunki perustuu tiedon keräämiseen ja jakamiseen

Omistan yhä vähemmän. Jakamistaloudesta on tullut vuoteen 2030 mennessä arkipäivää. Yhä harvemmalla on enää omaa autoa. Itseohjautuvat autot, autopoolit ovat tehneet omistamisen turhaksi. Liikkumista ostetaan yhä enemmän palveluna.

Matkasovellus ilmoittaa, että tänään nopein ja ympäristöystävällisin kyyti on sähköllä toimiva robottibussi. Bussi poimii minut pysäkiltä, jolle olen ilmoittautunut sovelluksessa. Reaaliaikaisesti päivittyvä data näyttää, missä on kyydintarvitsijoita ja mitkä reitit ovat heille nopeimpia. Jatkuvasti päivittyvä liikennedata kertoo, että reittini varrella on kolarin takia ruuhkaa ja siksi bussi kiertää pidemmän mutta nopeamman reitin perille.

”Yksi älykaupungin tärkeimpiä ominaisuuksia on kaupungin toimintoihin liittyvän avoimen tiedon jakaminen. Siihen perustuu mahdollisuus osallistua ja kehittää palveluita ja palvelualustoja, joilla kaupungista tehdään kaikille parempi paikka asua ja elää. Kyse ei ole yksisuuntaisesta tiedon keräämisestä tai jakamisesta vaan ideaalitilanteessa yhteistyöstä kaupunkien ja sen asukkaiden välillä, kun avoin tieto olisi kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Esimerkki tällaisesta avoimesta tiedosta on vaikkapa kaupungin bussiliikenne, johon liittyviä lisäpalveluita kaupunkilaiset voisivat kehittää”, ajatushautomo Demoksen tutkija Johannes Koponen kertoo mahdollisuuksista, joita älykaupungit avaavat.

Ohjelmajohtaja Veera Mustonen digitaalista kaupunkia kehittävästä Forum Virium Helsingistä jatkaa: ”Älykaupungit voivat lisätä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa sekä kehittää palveluita ja elämänlaatua yhdessä. Yksi keskeisiä älykaupunkien tavoitteita on myös pyrkimys resurssien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön digitaalisten ratkaisujen avulla."

Avointa dataa voi jakaa esimerkiksi julkisesta liikenteestä ja ilmanlaadusta, silloin kun se ei paljasta asioita ihmisistä yksilöinä. Helsingissä Stara on muun muassa kerännyt kunnossapitolaitteidensa sensoreilla tietoa lumen määristä ja teiden kunnosta. Tällaisella tiedolla voidaan tehdä paljon kehitystyötä kaupungin hyväksi. Helsingin kaupunki on puolestaan jakanut avointa dataa esimerkiksi kaupunkipyöristä ja se on saanut koodaajat kehittämään mobiilipalveluja, joilla löytää lähimmän pyörän käyttöönsä.

"Niin kutsuttu iso data (Big Data) ja ihmisten omasta kulutuksesta ja palveluista syntyvä oma data (My Data) ovat älykaupungeissa yhtä tärkeitä kuin avoin tieto. Esimerkiksi kaupunkien energiankulutuksesta saadaan suuria määriä tietoa, jota analysoimalla voidaan kehittää palveluita, jotka lisäävät elämänlaatua ja säästävät luontoa. Osa datasta paljastaa paljonkin yksittäisten ihmisten toiminnasta ja silloin kyseessä on oma data, jonka eriasteiseen käyttöön ihmisten tulisi itse voida antaa lupa", Mustonen pohtii.

Vihreys lisääntyy autojen vähentyessä

Iltapäivällä aion pyöräillä keskustaan ystäväni taloyhtiön punttisalille. Salille pääsee tilanvaraussovelluksen varausjärjestelmästä. Sähkölukko avataan koodilla ja käynti veloitetaan luottokortiltani. Pyöräily on mukavaa, sillä kaupunki on vehreämpi kuin lapsuudessani. Parkkipaikkoja on muutettu puistoiksi ja aktiviteettialueiksi, sillä lähes koko ajan liikkuvat tilausrobottiautot eivät vaadi parkkitilaa ja yksityisautoilu on vähentynyt.

Nappaan vuokrapyörän verkkoon kytketystä telineestä. Kiepautan kaupungin laitamilla olevan metsäreitin kautta, koska sen käyttäjämäärät ovat vähentyneet ja haluan sen säilyvän kunnossapidettävänä. Reitin alussa oleva pylväs näyttää minun olevan päivän 1356. käyttäjä. Lisää käyttäjiä tarvitaan.

”Tulevaisuuden kaupungeissa on yhä enemmän sensoreita, jotka välittävät niistä tietoa internetiin. Sensoreiden avulla voidaan havaita esimerkiksi, missä päin kaupunkia on liikenneruuhkia tai pyöräillään eniten. Avointa liikennedataa hyödyntämällä nähdään, mikä liikenneväline vie vähiten energiaa milloinkin tai mitä pyöräilyreittejä suositaan. Tämä mahdollistaa vaikuttamisen, kun vaikkapa pyöräreitin kehitystä voi edesauttaa käyttämällä sitä. Kaupunkeihin voidaan myös rakentaa karttasovellusten päälle lisättyä todellisuutta, joka näyttää paikkakohtaista tietoa kohteista”, Koponen jatkaa.

Mustosen mukaan vihreys voi lisääntyä myös fiksusti kaupungeissa. Esimerkiksi Singaporessa valtio satsaa jo nyt vihreyden lisäämiseen ja pilvenpiirtäjien kylkiä pitkin kasvaviin kaupunkiviljelmiin, joita hoidetaan digitaalisin kastelujärjestelmin.

Singapore onkin älykaupunkien edelläkävijä SmartNation-projekteineen, joka ulottuu kaikille elämänalueille. Ihmiset saavat esimerkiksi erilaisten sensoreiden välityksellä tietoa energian- ja vedenkulutuksestaan ja osaavat siten säädellä sitä fiksummin. Tämä on merkityksellistä saarella, joka joutuu tuomaan vettä osin muualta.

Muuallakin maailmalla on alettu kerätä "isoa tietoa" elinympäristön tilasta sensorein. Esimerkiksi eri maiden kansalaisia osallisteneessa Smart Citizen Kit -projektissa ihmiset saivat sensorisetit, joilla he seurasivat ilman puhtautta, kosteutta, lämpöä ja melua kotiympäristössä ja syöttivät tiedot verkkoon sovelluksen avulla. Tiedon avulla kehitetään tapoja mitata yhä sujuvammin ympäristöä tavoitteena puhtaampi ja parempi ympäristö elää.

”Autojen määrä todennäköisesti vähenee liikenteen automatisoituessa. Tällä hetkellä yksityiset autot ovat käytössä vain neljä prosenttia ajasta. Kun tähän saadaan muutos robottibussien, autojen yhteiskäytön ja algoritmeihin perustuvaan käytön myötä, myös autojen määrä ja tilantarve niille todennäköisesti vähenee. Tarvitsemme tulevaisuudessa kehitystyöhön kuitenkin valtavasti dataa yksityisautoilusta, ja sen keräämiseen tarvitaan ihmisiltä lupa”, Veera Mustonen kertoo.

Tietojen kerääminen ja tietosuojan tarve lisääntyy

Välillä mietin, minne kaikkialle tekemiseni ja tietoni tallentuvat ja hallitsenko enää niitä itsekään. Toisaalta se hinta on maksettava, jos haluaa todelliseen jakamistalouteen ja nauttimaan älykaupungin tarjoamista palveluista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Voin kuitenkin itse hallita minusta kerättyä tietoa ja päättää, missä sitä saa käyttää.

”Yksityisyyden suoja ja henkilötietosuoja puhuttaa jo nyt. Erityisesti keskustelua aiheuttaa EU:n varsin tiukka tietosuoja-asetus, joka tulee voimaan 2018. Tietojen keräämisessä olennaista on esimerkiksi se, missä dataa säilytetään ja kuka siihen pääsee käsiksi. Tulevaisuudessa puhutaan varmasti erilaisista yksityisyyden tasoista”, Johannes Koponen pohtii.

Veera Mustonen sanoo suomalaisten suhtautuvan melko rennosti itsestään kerättyyn tietoon verrattuna esimerkiksi saksalaisiin, joista osa välttää jopa luottokorttien käyttöä, koska niiden avulla ihmisen liikkuminen ja ostokäyttäytyminen voidaan jäljittää. Hän uskoo, että tietosuoja- ja kyberturvallisuusteknologiat kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla ja omien tietojen hallintaan tulee yhä parempia välineitä.

Jakamistalous on arkipäivää

Bussi tipauttaa minut sähköntuottajien tapaamiseen. Kaupunkien jatkuva tavoite on vähentää energiankulutusta ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Siksi kaupunki on verkostoinut esimerkiksi kaikki sähköä tuottavat taloyhtiöt ja asukkaat ja tehnyt sopimukset ylimääräisen sähkön siirrosta kaupungin verkkoon. Omaehtoinen sähkötuotanto helpottaa asumiskulujen kanssa kamppailevia ja tuo sivutuloja. Taloyhtiömme tienaa myös vuokraamalla taloyhtiön yhteisiä tiloja, joista osa on kokoontumistiloja esimerkiksi juhlakäyttöön ja osa vierashuoneita. Tiloja voi vuokrata sovelluksella, josta näkee kaupungin kaikki vuokratilat.

Lounasaikaan valitsen kotiruokailusovelluksella yksityisen palveluntarjoajan, koska haluan ruokaseuraa ja vaihtelua. Liityn opiskelijakollektiivin seuraan ja rullaamme susheja lounaaksi. Käytämme susheissa kasvispohjaista kalatuotetta. Yhä useampi on nykyään kasvissyöjä.

Veera Mustosen mukaan yksityiset palvelut verkossa tulevat todennäköisesti yleistymään jakamistalouden suosion ja uusien palvelualustojen ansiosta. Yhä useampi tienaa tai säästää vuokraamalla asuntoaan, huoneita tai tuottamalla sähkönsä. Ravintolapäivästä voi tulla jokapäiväistä arkipäivää ja ansaitsemismahdollisuus. Kuluttajan valinnanvapaus kasvaa ja halutun palvelun löytäminen helpottuu.

Helsingin Kalasatamassa on kokeilu, jossa mallinnetaan korttelissa tuotetun aurinkosähkön jakamista naapuruston kesken sen sijaan, että ylijäävä energia myytäisiin yleiseen sähköverkkoon. Myös kaupungin yksityisten ja yleisten tilojen hyötykäytön mahdollistava Flextila-sovellus on jo käytössä Helsingissä. Älykaupungit tehostavat resurssien käyttöä ja valinnanvapautta.

Älykaupunki on esineiden internet ja sosiaalinen media

”Iltapäivällä vien roskat pihan älyroskikseen, jossa sensorit pitävät huolta oikeaan aikaan tehdystä tyhjennyksestä. Lajittelemalla roskat taloyhtiö voi myös tienata: energiaksi muutettava roska tuo rahaa mutta sekajätteestä maksetaan lisämaksu. Roskiskin toimii aurinkoenergialla. Pihanurmikot ovat kauniin vehreät, sillä sensorit tunnistavat kastelutarpeen, eivätkä siksi tuhlaa vettä vaan kastelevat vain kun on tarve. Kosteussensorit tunnistavat myös ajoissa, jos vesi tulvii kellariin tai vesiputket vuotavat.

Puhun virtuaalitilassa äitini kanssa. Hänen ystävänsä on joutunut sairaalaan katkaistuaan jalkansa rappusissa. Apu oli tullut nopeasti, sillä hätäpuhelu oli aktivoinut alueen turvakamerat ja ystävä oli paikannettu nopeasti hoitorannekkeensa avulla. Turvakamerat on sijoitettu teiden varsien älyvalaisimiin.

Illalla menen pelaamaan tennistä uuden tuttavan kanssa. Hänet olen tavannut kaupungin AR-teknologiaan (lisätty todellisuus) perustuvassa sosiaalisessa mediassa.

Huomenna onkin jo heti aamusta käynti kaupungin virtuaalisessa terveyskeskuksessa. Omahoitajani on saanut terveyssovellusteni kautta tiedot kunnostani ja tekee terveystarkastuksen videoyhteydellä. Katsomme, mitä tennisharrastukseni on vaikuttanut hapenottokykyyni. Jännittävää.

”Esineiden internet on olennainen osa älykaupunkia, ellei jopa sen määritelmään kuuluva. Suomessa on maailmanluokan osaamista esimerkiksi jätelogistiikan tehostamisessa sensorien avulla. Älyroskisten todellinen täyttöaste näkyy koko ajan verkossa ja niiden tyhjennysvälit ja parhaat reitit jäteautoille lasketaan tilanteen mukaan”, Veera Mustonen kertoo.

Johannes Koponen visioi, että tulevaisuudessa katuverkko voidaan varustaa sensorein ja tehdä älykkääksi. Samalla valaisimien sensoreilla voidaan mitata esimerkiksi alueen melutasoa tai ilman laatua.

Mustonen uskoo myös sosiaalisen median kehittyvän tulevaisuudessa osaksi kaupunkien älypalveluita. Vaikkapa lisätyn todellisuuden avulla voisi löytää sopivaa peliseuraa tennikseen tai jalkapalloon. Fiksut ratkaisut voivat siis tuoda ihmisiä ja asioita yhteen juuri sopivalla hetkellä.

Älykaupunki pohjautuu digitaalisiin ratkaisuihin, tekoälyyn, automatisaatioon ja robotiikkaan, mutta se tuo inhimillisen kanssakäymisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet yhä enemmän osaksi kaupunkilaisten arkea.

Tätä on tulevaisuus -sarjassa kuvataan, miltä arki voisi näyttää vuonna 2030. Kerromme myös, miten uudet ajattelutavat ja innovaatiot ovat jo muuttaneet asioita.

 

divider

Fiksu Kalasatama on älyteknologian edelläkävijä

Fiksu Kalasatama on yksi suomalaisista älykaupunkihankkeista, joissa pyritään parempaan arkeen älyteknologiaa hyödyntämällä. Ohjelmajohtaja Veera Mustonen Forum Viriumista on ollut mukana Kalasataman kehitystyössä alusta alkaen.

Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Hanna Kangasniemi ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Millaisia tavoitteita Fiksulle Kalasatamalle on asetettu?

”Visiomme on, että Kalasatama antaa tunnin päivässä lisäaikaa sen asukkaille fiksujen palvelujen avulla. Samalla kehitetään uusia kaupunkipalveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Laajemmalla tasolla Kalasatama toimii innovaatioalustana, jossa voidaan testata ja kehittää uusia älypalveluja.

Aluetta kehitetään joustavasti, nopeiden kokeilujen kautta. Niitä tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.

Mikä tekee kaupunginosasta älykkään?

”Koko alue rakennetaan lähtökohtaisesti niin, että se mahdollistaa tulevaisuuden digitaaliset palvelut. Asukkaiden on esimerkiksi mahdollista seurata, säännöstellä ja etäohjata omaa sähkönkäyttöään reaaliaikaisesti ja laite kerrallaan.

Älykaupungin määritelmään kuuluu myös, että se lisää kaupunkien resurssi- ja energiatehokkuutta älyteknologian, sensoreiden, automatiikan ja robotiikan avulla, ja tästä kaikesta on hyötyä asukkaille ja sen pitäisi samalla parantaa elämänlaatua.”

Mitä älykkäitä ratkaisuja Kalasatamassa on käytössä?

”Alueella on muun muassa älyroskisjärjestelmä. Asukkaat avaavat RFID-avaimella roskilleen sopivan roskaluukun pihoillaan ja putki-imujärjestelmä imaisee lajitellut roskat reilun kilometrin päähän välivarastoon edelleen kierrätettäviksi. Visio on, että tulevaisuudessa hyvin roskansa lajitteleva voisi tienata roskilla ja sekajätettä tuottava maksaisi jätehuollosta.

Kalasatamassa testataan myös asuinalueen vajaakäyttöisten tilojen välityspalvelua verkossa. Flextila-sovelluksesta löytyy vuokrattavaksi niin taloyhtiöiden, julkisten toimijoiden kuin yksityistenkin tiloja moneen käyttöön. Kulku tiloihin onnistuu älylukituksen avulla. Suosituimmaksi tilaksi on tällä hetkellä osoittautunut yhden taloyhtiön noin 50 neliön kerhohuone, jota voi käyttää harrastus- juhla- tai kokoustilana. Kun tarvittavat tilat löytyvät helposti läheltä kotia, se säästää aikaa ja parhaassa tapauksessa myös kohtauttaa alueen ihmisiä. Myös resurssit ovat tällä tavalla käytössä mahdollisimman hyvin.

Kalasataman alueella Teurastamolla sijaitsee myös yhteiskäyttösähköautojen nouto- ja latauspiste ja joillakin taloyhtiöillä on käytössään yhteisiä sähköautoja. Autoja voi vuokrata mobiilisovelluksen avulla. Alueella on tehty myös MaaS-kokeiluja (Mobility as a Service) Tuup-nimisen yrityksen kanssa. MaaS eli liikkuminen palveluna tarkoittaa sitä, että asiakas voi helposti tilata itselleen sopivimman liikkumisvälineiden kokonaisuuden, joka voi olla yhdistelmä julkista liikennettä ja vaikka yhteiskäyttöautoilua.

Miten Kalasatamaa kehitetään?

”Kalasatama on jatkuvien kokeilujen alusta. Se on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategiaa kehittää älykkäitä ja avoimia palveluita kaupunkeihin. Näin parhaat opit leviävät myös muihin kaupunkeihin.

Alueella on jatkuvasti alkamassa, meneillään tai päättymässä kokeiluja. Esimerkiksi miehittämätön kirjasto oli hyvä projekti, jossa HSL:n kortilla pääsi lainaamaan 24h kirjaston kirjoja. Kokeilu osoitti, että palvelulle oli käyttöä ja ihmisiin voi luottaa.

Kalasatamaan tulevan terveys- ja hyvinvointikeskuksen digitaalisia terveyspalveluita testataan jo. Pieni startup tutki ennaltaehkäisevää terapiatyötä ja chattia valitulle kohderyhmälle ja sai siitä hyvää kokemusta ja palautetta. Tulevaisuudessa tällaiset palvelut voivat olla osa terveyskeskuksen palvelutarjontaa.

Nopeiden kokeilujen ohjelma tukee pieniä kokeiluja, jotka tuovat innovatiivisia palveluja kaupunkilaisten käyttöön. Alueella toimii kehittäjien klubi, joka verkostoi alueen kehittäjiä ja kokeilijoita ja helpottaa yhteistyökumppaneiden löytymistä.

Mikä: Fiksu Kalasatama, älykkään kaupunginosan rakentaminen 25 000 asukkaalle. Alue toimii innovaatioalustana älykaupunkiratkaisuille. Visio: tunti lisää aikaa joka päivä.

Tilaaja: Helsingin kaupunki

Koordinaattori: Forum Virium Helsinki

Toteuttajat: Alueen toimijat urakoitsijoista startupeihin, ICT-yrityksistä tavallisiin ihmisiin. Elisa on Forum Viriumin jäsenyritys.

Paikka: Kalasatama, Helsinki

Tekoaika: 2009–2035

 

Lue myös:

Tällaista on tulevaisuuden työelämä

Näin virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus muuttavat elämää tulevaisuudessa.

Näin työ muuttuu

Arvostele tämä artikkeli:
0/5