Vanhempi, tiedä ainakin tämä lasten WhatsApp-ryhmistä

WhatsAppilla hoituvat pientenkin koululaisten läksyjen ja harkkakyytien kyselyt, mutta siellä tapahtuu paljon muutakin. Vanhempien kannattaakin tutustua pikaviestipalveluun yhdessä lapsen kanssa.

Teksti: Elina Jäntti

1. Mikä on WhatsApp?

Pikaviestisovellus Whatsapp on nykyään olennainen osa koulu- ja harrastusmaailmaa. Maailmanlaajuisesti WhatsAppilla on yli miljardi käyttäjää, Suomessa 88 prosenttia 13–29-vuotiaista käyttää WhatsAppia. Suomalaisen lapsenkin saa todennäköisesti helpommin kiinni WhatsAppilla kuin soittamalla tai tekstiviestillä.

WhatsAppilla voi kirjoitettujen viestien lisäksi lähettää myös ääniviestejä, kuvia ja videoita. Sillä voi soittaa myös puheluita sovelluksen käyttäjien kesken.

WhatsAppin käyttö perustuu puhelinnumeroihin. Sovellus hakee muiden käyttäjien yhteystiedot automaattisesti puhelimeen tallennetuista numeroista. Kun lapsi antaa kaverille puhelinnumeronsa, kaveri voi lähettää tälle WhatsApp-viestejä.

WhatsAppin käyttäjäehtojen mukaan käyttäjän pitäisi olla vähintään 13-vuotias, tai jos hän on nuorempi, palvelua voi käyttää vanhemmaan luvalla. Yhdysvaltalaisen palvelun ikäraja perustuu sikäläiseen lainsäädäntöön, joka kieltää henkilötietojen keräämisen alle 13-vuotiailta. Suomessa viranomainen ei valvo sosiaalisen median ikärajoja.

2. Mitä hyötyä WhatsAppista on?

Moni lapsi viestittää WhatsAppilla kavereiden kesken mutta myös perheenjäsenten kanssa. Monilla alakoululuokilla on jo omat WhatsApp-ryhmät, joissa voidaan viestiä esimerkiksi läksyistä tai luokan viikko-ohjelmasta. Myös melkein missä tahansa harrastusryhmissä on yhä tavallisempaa kommunikoida WhatsApp-ryhmässä, koska se on nopea tapa ilmoittaa vaikkapa viime hetken aikatauluista.

Perheen oman WhatsApp-ryhmän avulla on helppo koordinoida perheenjäsenten asioita ja sijaintia. Lapsi voi esimerkiksi viestittää yhtä aikaa äidin, isän ja sisaruksen kanssa tai jakaa sijaintitietonsa helposti vanhemmalle.

“WhatsApp muistuttaa aitoa keskustelua, jossa kaikki ryhmän jäsenet näkevät toistensa vastaukset. Kun keskusteluhistoria säilyy, on helppo vaikkapa tarkistaa, mitä on yhdessä sovittu”, pohtii Elisan tuotemarkkinointipäällikkö Mikko Pukkila.

Yksi WhatsAppin tärkeimpiä ominaisuuksia on, että viestin lähettäjä voi seurata, milloin viesti on perillä vastaanottajan puhelimessa ja milloin vastaanottaja on lukenut viestin. WhatsAppista voi tarkistaa myös, milloin kukin käyttäjä on viimeksi käyttänyt sovellusta. Vanhempi ja lapsi voivat siis seurata sekä viestittelyn onnistumista että sitä, milloin toinen on puhelimen ääressä.

3. Mitä lieveilmiöitä WhatsAppiin liittyy?

WhatsAppin tavallinen lieveilmiö on, että koululaisen puhelin alkaa piipata jatkuvasti, kun viestejä tulee kavereilta ja erilaisilta ryhmiltä. Moni pieni koululainen vasta opettelee sovelluksen käyttöä ja saattaa innostuksissaan perustaa omia WhatsApp-ryhmiään kaikille kiinnostuksen kohteille tai liittyä jokaiseen tarjottuun ryhmään. Erilaisten emojien lähettely on lapsesta kiehtovaa leikkiä, mutta jos lapsi on mukana monissa eri ryhmissä, puhelimeen voi tulla jopa satoja viestejä lyhyessä ajassa. Viestejä voi tulla jopa keskellä yötä.

Pienetkin koululaiset voivat joutua WhatsAppissa kiusatuiksi. On mahdollista, että luokan ryhmässä joitakin oppilaita nimitellään, heistä kirjoitetaan törkyviestejä tai lähetellään noloja kuvia tai videoita. Mahdollista on myös, että joku oppilaista suljetaan ryhmän ulkopuolelle tai perustetaan mollausryhmä. Siinä missä perinteinen kiusaaminen tapahtui koulun pihalla, WhatsAppissa kiusaajat kulkevat pahimmillaan mukana koululaisen taskussa ja nimittely jatkuu yölläkin. Moni koululuokka onkin alkanut sopia yhdessä luokan WhatsApp-sääntöjä.

Toisinaan WhatsAppissa kiertää myös kiertokirjeitä sekä erilaisia roskaviestejä eli spämmejä, joiden sisältö voi olla pienelle koululaiselle outoa tai pelottavaa.

4. Miten ehkäistä ongelmia?

WhatsAppin käyttöä kannattaa harjoitella yhdessä lapsen kanssa.

“Ennen ekaluokalle menoa on korkea aika alkaa harjoitella netti- ja sometaitoja. Lapsen kanssa kannattaa katsoa läpi paitsi sovelluksen tekniset asetukset, jotka päivittyvät aika ajoin, puhua myös siitä, millaista on kiva ja fiksu some-käytös”, neuvoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja.

Pienen koululaisen kanssa voi myös harjoitella, mitä tarkoittaa ääniviestin ja kuvien lähetys. Ekaluokkalaisen kanssa voi jutella esimerkiksi millaiset viestit, jaettavat kuvat tai hymiöt tuntuvat kivoilta tai kurjilta. Voi pohtia, vaikuttavatko muiden käyttäjien näkemä profiilikuva ja statusteksti järkeviltä? Lasta on hyvä kannustaa kertomaan aikuiselle netissä tapahtuvista kivoista asioista, mutta lasta kannattaa rohkaista myös kertomaan, jos jokin tuntuu ikävältä.

Kun ryhmiä alkaa syntyä, kannattaa varmistaa, että lapsi tietää, keitä kaikkia ryhmässä on eli ketkä kaikki näkevät viestejä. Ryhmän jäsenet voi katsoa napauttamalla ryhmän nimeä. Lasta voi myös opastaa, että ryhmiin ei saa lisäillä tai että siitä ei saa poistaa muita harkitsemattomasti. Jos luokalla ei ole omia WhatsApp-sääntöjä, vanhempi voi ottaa asian esille vaikka vanhempainillassa, joihin voi myös vaikkapa tilata mediakasvatuskouluttajan.

Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, että varsinkaan WhatsApp-ryhmäkeskustelut eivät ole niin yksityisiä kuin mitä joskus ajatellaan.

“Ääniviestit ovat lapsilla yleistyvä tapa käyttää viestisovelluksia. Lasta kannattaa muistuttaa, että ääniviestillä ei välttämättä kannata kertoa kovin intiimejä asioita, sillä lähettäjä ei voi tietää, missä tilanteessa ja kenen kuullen vastaanottaja kuuntelee viestin”, Rahja sanoo.

Ekaluokkalaista voi myös muistuttaa siitä, että kaikista WhatsApp-keskusteluista jää jälki verkkoon, eikä se häviä, vaikka viestin poistaisi omasta kännykästään.

"Jos jakaa ryhmissä hölmöjä kuvia, videoita tai viestejä, ne näkyvät monen ihmisen puhelimilla ja voivat levitä laajemmalle kuin mitä on tarkoitettu” Mikko Pukkila sanoo.

Jos WhatsApp-viestejä tulee liikaa, voi myös harkita, kannattaisiko osa keskusteluista mykistää. Häiritsevät ryhmäkeskustelut voi mykistää. Mykistäminen tehdään joko 8 tunniksi, viikoksi tai vuodeksi, ja vaihtoehdot löytyvät, kun napauttaa ryhmän nimeä. Mykistetyt viestit eivät näy kännykän lukitusnäytöllä, mutta ne voi edelleen lukea sovelluksessa.

“Pohtikaa yhdessä, missä tilanteissa kännykkää tarvitaan. Hyvä arjen tapa on, että puhelinta ei oteta yöksi omaan huoneeseen, vaan se laitetaan vaikkapa perheen yhteiseen kännyparkkiin. Sillä tavalla rauhoitetaan hyvät yöunet”, Rauna Rahja neuvoo.

5. Miten huolehtia yksityisyydestä ja tietoturvasta?

Lapsen kanssa WhatsAppista kannattaa tarkistaa yksityisyysasetukset. Jos ei halua, että muut näkevät, milloin käyttäjä on paikalla, mene asetuksissa kohtaan tili ja yksityisyys. Sieltä voi valita, kuka näkee käyttäjän paikallaolon, profiilikuvan ja lukukuittaukset. Jos lukukuittaukset ottaa pois päältä, silloin ei näe muidenkaan vastaavia tietoja.

Jos lapsen puhelimessa on vain vähän tilaa, kannattaa myös tarkistaa, että muiden lähettämät kuvat eivät tallennu puhelimen muistiin.

On myös hyvä huomioida, että jos vaihtaa puhelinnumeroa ja sulkee liittymänsä, puhelinnumero voi lähteä uusiokäyttöön jo puolessa vuodessa (Elisalla 12 kk). Kun numeron uusi omistaja asentaa WhatsAppin, hän liittyy automaattisesti ryhmiin, joihin kyseinen numero on aiemmin lisätty, ellei numeron aiempi omistaja ole siirtänyt WhatsApp-tiliä uudelle numerolle tai lakkauttanut sitä. On siis mahdollista, että lapselle avatun liittymän numero on ollut aiemmin aikuisella ja ryhmissä, joissa käsitellään aikuisten aiheita.

Kannattaakin puhelinnumeroa vaihtaessa lakkauttaa siihen liitetyt tilit. Vastaavasti on hyvä tarkistaa, ilmestyykö WhatsAppiin tuntemattomia ryhmiä, kun uuden numeron liittää palveluun.

“Teleoperaattorit eivät voi ennakkoon ehkäistä tai havaita, onko numero ollut käytössä WhatsAppin kaltaisen ulkoisen palvelun käytössä. Jos asiakas havaitsee, että puhelinnumero on sidottu tällaiseen palveluun, se voidaan vaihtaa toiseen numeroon tai vaihtoehtoisesti käyttäjä voi vain poistua kyseisistä keskusteluryhmistä", Mikko Pukkila neuvoo.

 

Lue myös:

Tiedä nämä asiat lasten netinkäytöstä

Millainen ensipuhelin lapselle? Tutustu puhelinvinkkeihin