Mieti nämä 5 asiaa ennen kuin julkaiset lapsen kuvan netissä

Moni vanhempi jakaa lapsensa kuvia sosiaalisessa mediassa. Mutta mitä pitäisi muistaa ennen kuin painaa julkaise-nappia?

Teksti: Elina Jäntti

Lapsen digijalanjälki alkaa usein kasvaa jo kauan ennen lapsen ensimmäisiä omia askelia. Ensimmäiset kuvat lapsista jaetaan usein jo synnytyslaitokselta. Mutta mitä pitäisi muistaa ennen kuvien julkaisua?

“Arjen ikuistaminen on hieno juttu, mutta kun lapsen kuvia aletaan jakaa eri palveluissa, hoksottimien on oltava herkillä. Lapsi saa kuulua ja näkyä, mutta yhtä lailla hänellä on oikeus omaan yksityisyyteensä: yksityisyyttä on kunnioitettava eikä loukkaavaa tietoa saa levittää”, muistuttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen kehittäjä Rauna Rahja.

Arkaluontoisista kuvista tai tekstipostauksista voi myös koitua lapselle haittaa. Pohdi seuraavia asioita ennen kuin julkaiset lapsen kuvan somessa:

1. Kysy lapselta lupa kuvan julkaisuun

Vanhemmat kysyvät lapsilta harvoin lupaa näiden kuvien julkaisuun, vaikka lasten mielestä lupa pitäisi kysyä. Esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton parin vuoden takaisessa kyselyssä 60 prosenttia nuorista ajatteli, että vanhemmat olivat julkaisseet ymmärtämättömyyttään kuvia tai tietoja, joita he eivät haluaisi julkaistavan.

Laki suojelee lapsen yksityisyyttä. Tunnistettavat kuvat kuuluvat henkilötietolain piiriin, jonka mukaan jokaisella ihmisellä, myös alaikäisellä ja vastasyntyneellä, on oikeus yksityisyyteen. Vanhemmilla on vastuu lapsen oikeuksista.

“Jos lapsi on kuvassa tunnistettavissa, häneltä pitäisi aina kysyä suostumus tai lupa kuvan julkaisuun. Jos lapselta ei ole lupaa, kuvaa ei saisi julkaista”, MLL:n Rauna Rahja muistuttaa.

Jos lapsi on niin pieni, että ei osaa itse arvioida julkaisun seurauksia, vanhemman on hyvä olla erityisen tarkkana ja arvioida, voiko kuvasta olla lapselle jotain haittaa. Jo pienenkin lapsen kanssa on hyvä pohtia some-kanavien luonnetta: millaisia paikkoja ne ovat, keitä siellä on, ketkä näkevät kuvan ja tunteeko lapsi joitakin ihmisiä, jotka kuvan näkevät. Keskustelun avulla somen säännöt tulevat tutuiksi.

Lapsi valokuvassa

2. Älä julkaise arkaluontoisia kuvia

Mukava kesäpäivä lasten kanssa rannalla – tekisipä mieli julkaista aurinkoinen kuva somessa! Jarruta hieman: tiettyjen kuvien julkaisussa on syytä käyttää erityistä harkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvat, joissa lapsi on vähissä vaatteissa tai joista käy ilmi lasta koskevia arkaluontoisia tietoja, kuten sairauksia.

Lähtökohtana on lapsen itsemääräämisoikeuden kunnioitus. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehdessä on aina otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on sopimuksen mukaan myös oikeus yksityisyyteen.

“Esimerkiksi kylpykuvien ja rantakuvien jakamista pitäisi miettiä. Vanhemman kannattaa pohtia, haluaisiko itse julkaistavan itsestään vaikkapa saunakuvan ilman omaa suostumusta”, Rauna Rahja sanoo.

60 prosenttia nuorista ajatteli, että vanhemmat olivat julkaisseet ymmärtämättömyyttään kuvia tai tietoja, joita he eivät haluaisi julkaistavan.

Jos arkaluontoisia kuvia jakaa somessa, riskinä on, että jakaja ei voi tarkkaan tietää, minne kaikkialle kuvia voi levitä. Kuvat voivat päätyä vääriin käsiin. Lapselle kuvat voivat aiheuttaa myös noloja tilanteita. Esimerkiksi murrosikää lähestyvä ei ehkä halua esiintyä uimapuvussa vanhemman some-kavereiden edessä.

Kun Lastensuojelun Keskusliiton kyselyssä nuorilta kysyttiin, millaisia kuvia tai tietoja heistä ei tulisi koskaan julkaista, eniten mainintoja saivat paljastavat kuvat, henkilötiedot sekä kuvat ja tiedot, jotka voivat johtaa kiusaamiseen.

3. Varmista suostumus myös kavereilta

Jos aiot julkaista somessa kuvia, joista myös lapsen kaverit voi tunnistaa kasvoilta, siihenkin tarvitaan henkilötietolain mukaan lupa. Varmista lupa kaverin vanhemmilta.

“Hyvän tavan mukaista on kysyä vaikkapa, että onko ok, että laitan tällaisen kuvan julki. Suostumuksen kysyminen voi joskus tuntua vaivalloiselta, mutta kun sitä alkaa tehdä, muutkin alkavat kiinnittää huomiota julkaisuoikeuksiin”, Rauna Rahja sanoo.

4. Tarkista yleisö ja rajaa sitä

Milloin viimeksi olet tarkistanut some-tiliesi yksityisyysasetuksia? Palveluiden ehdot ja asetukset muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi Facebookissa vain omille kavereille tarkoitettu kuva voi helposti päätyä kaverin kaverien seinälle, jos yksityisyysasetukset eivät ole ajan tasalla.

“Kannattaa kokeilla, millaista sisältöä eri some-kanavissa näkyy niille, jotka eivät ole omia kavereita. Voiko esimerkiksi Instassa seuraaja ottaa kuvasta ruutukaappauksen? Tai millaisena oma some-profiili näkyy kavereille ja ei-kavereille tai kun siitä tekee Google-haun”, Rauna Rahja neuvoo.

Myös rajatuissa ja pienissä pikaviestiryhmissä on hyvä käydä keskustelua yhteisistä pelisäännöistä: sovitaanko ryhmässä, että siinä kunnioitetaan lapsen etua eikä lähetetä kuvia eteenpäin tai näytetä niitä ulkopuolisille?

“WhatsApp-ryhmissäkin on hyvä muistaa, että kuvat eivät jää vain ryhmään vaan voivat tallentua kaikkien sen jäsenten puhelimen muistiin”, Rahja muistuttaa.

5. Jätä henkilötiedot kuvista pois

Vaikka kuva olisi harmiton, tekstilläkin voi paljastaa arkoja asioita. Lapsen koko nimi, henkilötunnus ja kotiosoite sekä jopa lapsen päiväkoti ja koulu ovat tietoja, joita ei kannata jakaa kuvien yhteydessä tai ilman kuvia. Riskinä ovat muun muassa identiteettivarkaudet.

“Mitä tunnistettavampi kuvia tai mitä arkaluontoisempi tieto on kyseessä, sitä tarkempi kannattaa olla julkaisusta ja siitä, millaisen yleisön nähtäville ne päätyvät. Esimerkiksi lapsen koulu- tai syntymätodistus voi sisältää paljastavia henkilötietoja”, Rauna Rahja sanoo.

Arvostele tämä artikkeli:
0/5