Läheinen suhde lapsenlapsiin rakentui videopuheluilla

Kun iisalmelainen Armi Tuovinen kuuli 2006 tulevansa isoäidiksi, hän alkoi heti suunnitella, miten luoda läheinen suhde Tukholmassa asuvaan lapsenlapseen. Silloin vastaus oli Skype, nykyään WhatsApp.

Teksti: Heli Koppelo Kuvat: Kai Jäderholm

Iisalmelainen Armi Tuovinen on saanut elää täyttä isoäidin elämää, vaikka lapsenlapset Villehart, 12, ja Viliina Frölid, 10, asuvat lähes tuhannen kilometrin päässä Vallentunassa, Tukholman pohjoispuolella Ruotsissa.

”Lapsenlapsen syntymä on mullistava tilanne. Oli alusta saakka selvää, että haluan suhteemme niin läheiseksi kuin mahdollista, vaikka he asuvat toisessa maassa”, Armi kertoo.

Yhteydenpitoon valmistautuminen aloitettiin opettajana ja opinto-ohjaajana Ylä-Savon ammattiopistolla työskentelevän Armin ja hänen miehensä Toivo Tuovisen kotona jo ennen ensimmäisen lapsenlapsen syntymää. Eri yhteydenpitokanavien kartoittaminen ja uuden tietokoneen hankinta olivat asialistalla korkealla.

Armi piti jo tuolloin viikoittain yhteyttä tyttäreensä Niina Frölidiin puhelimitse ja sähköpostilla, mutta puhelut olivat kalliita, ja vauvan tultua yhteydenpitoa haluttiin tiivistää.

Onneksi jo silloin oli Skype.

”Se mahdollisti äänen ja kuvan yhdistämisen, vaikkakin laatu oli huono ja kuva tuli viiveellä, koska nettiyhteys tuli lankapuhelinkaapelia pitkin. Pääasia oli kuitenkin, että saimme yhteyteen sekä kuvan että äänen”, hän muistelee.

Skype ja WhatsApp ElisaSkype mahdollisti tutustumisen

Kuvan ja äänen yhdistäminen oli isoäidille tärkeää, jotta lapsi oppii tuntemaan hänet alusta alkaen. Vauva osaa katsoa kuvaa, ja pienikin vauva reagoi ääniin.

Uuteen perheenjäseneen tutustuminen alkoi nopeasti synnytyksen jälkeen.

”Sain jo synnytyssairaalasta kuvia sähköpostiin, ja perheen kotiuduttua saimme nähdä vauvan Skypessä, ennen kuin pääsimme parin viikon päästä paikan päälle Ruotsiin”, Tuovinen muistelee.

Lasten ollessa vauvoja he köllöttelivät äitinsä sylissä, mummoa katsellen ja kuunnellen, aikuisten jutellessa.

Viliinan synnyttyä 2008 tekniikka oli ottanut taas aimo harppauksen eteenpäin, ja yhteydenpito ja videopuheluiden laatu oli parantunut entisestään.

”Siinä vaiheessa Villehart oli jo parivuotias, joten hänen kanssaan oli jo kunnon keskusteluja. Hän kantoi lelujaan nähtäväksi, ja niitä sitten tutkittiin ja ihasteltiin yhdessä.”

Armi Tuovisen mukaan videopuhelut ovat tärkeä tekijä siinä, että hänellä on nyt hyvä suhde lapsenlapsiinsa.

”Niiden ansiosta lapset eivät ole koskaan vierastaneet minua. Pieninäkin lapset alkoivat välittömästi ja ujostelematta jutella ja leikkiä kanssani, kun he tulivat tänne mummolaan.”

WhatsApp-pikaviestit ovat nopeita ja helppoja

Nykyään WhatsApp on kolmikon suosituin yhteydenpitoväline, sillä kaikilla on älypuhelimet, ja WhatsApp on nopea, helppo ja ilmainen.

”Puhumme videopuheluita ja lähetämme kaikenlaisia viestejä. Viliinan voimistelukisoista saan suoraa videolähetystä. Villehart on etevä tietokoneiden kanssa ja tekee itse pelejä. Hän esittelee niitä minulla ja opettaa, miten niissä toimitaan.”

WhatsAppissa heillä on monta ryhmää, joista yksi on Armin ja lapsien ryhmä Mussukat.

”Sen nimi tuli siitä, kun Villehartilla oli 2-vuotiaana paita, jossa luki Mummon oma mussukka”, Armi kertoo nauraen.

Viestittelyssä kolmikon välille on muodostunut tiettyjä rutiineja, kuten se, että Armi lähettää lapsille aina hyvän koulupäivän toivotukset, ja äitienpäivänä lapsilta tulee onnittelupuhelu myös isoäidille.

”Lisäksi lähettelemme kuvia, jos tapahtuu jotain erikoista. Esimerkiksi kun sekä Ruotsissa että Suomessa tuli valtavasti lunta toukokuun alussa.”

Älypuhelimilla suora yhteys isoäitiin

Tuovinen tuntee kiitollisuutta siitä, että he ovat voineet seurata miehensä kanssa lastenlastensa kasvua vastasyntyneestä saakka.

”Olemme päässeet osalliseksi oikeastaan kaikkeen, puhumaan ja kävelemään oppimisesta nykyisten harrastusten seuraamiseen. Ruotsin-jouluina Skype-lähetys on päällä koko päivän, jotta voimme seurata toistemme aaton edistymistä.”

Lasten omat älypuhelimet ja suora yhteydenpito isoäitiin ilman vanhempia välissä on vahvistanut kolmikon välejä entisestään.

”He kertovat vielä paljon asioitaan, myös niitä, joita ei muille kerrota. Luottamus on vahva”, Armi naurahtaa.

Hän kuitenkin tietää, että pian edessä on taas uusi elämänvaihe, kun lapset tulevat murrosikään. Silloin elämän valtaavat omat menot ja ystävät, tietää yläkoulun opettajanakin toiminut Tuovinen.

”Alle 10-vuotiaina lapset kertoivat paljon leikeistään, leluistaan ja askarteluista. Nyt alkaa olla jo se aika, kun aina ei ehditä mummon kanssa jutella.”

Tärkeää myös kielitaidon kannalta

Tuovinen on tyytyväinen, että suhteen pohja on muodostunut niin vahvaksi. Suomen kielikin taittuu lapsilta hyvin.

”Tyttäreni puhuu lapsille suomea, ja sitä saavat harjoitella myös minun kanssani. Vierailut Suomessa ovat sitten oikeita suomen kielen tehokursseja.”

WhatsAppin avulla myös lasten suomen kielen kirjoitustaito on parantunut.

Tuovinen arvostaa sitä, että lapset tulevat vielä mielellään Suomeen lomilla ja pitävät suomalaisista asioista. Esimerkiksi Villehart on kova saunomaan ja osallistuu ukin kanssa puusavottaan, Viliina viihtyy myös traktorin kyydissä ja puhuu jopa Suomeen muuttamisesta.

Vaikka Armilla ja lapsilla on niin tiivis suhde, ei tekniikka ratkaise ihan kaikkia isovanhemmuuden tilanteita.

”Se on joskus harmittanut, etten ole päässyt nopeasti auttamaan käytännön tilanteissa, kuten sairasteluissa. Onneksi Ruotsin isovanhemmat ovat aina asuneet perheen lähellä.”

Mutta mitä tuumaavat yhteydenpidosta itse lapset? Mitä he siinä arvostavat?

“On mukavaa, kun mummokin saa nähdä, miten kisoissa menee ja mitä kaikkea osaan”, viestittää Viliina.

“Viestittely on tärkeää, että voi pitää yhteyttä ja kuulla kuulumisia säännöllisesti”, kommentoi puolestaan Villehart.

Samoilla linjoilla on koko Mussukat-ryhmä.

Uudet viestintämallit periytyvät lapsilta vanhemmille

Ennen vanhemmat opettivat lapsia käyttämään kynää ja paperia. Nyt viestintätavat periytyvät lapsilta vanhemmille. Elisan teettämän Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksen mukaan 30‒45-vuotiaat äidit ovat muita aikuisia useammin WhatsAppin ja Snapchatin käyttäjiä.

Alle 18-vuotiaiden lasten 30‒45-vuotiaista äideistä jopa 88 prosenttia käyttää päivittäin WhatsApp-pikaviestisovellusta ja 45‒55-vuotiaista äideistä 82 prosenttia. Saman ikäisillä naisilla, joilla ei ole lapsia, vastaavat luvut ovat 60 ja 53 prosenttia.

Nuoret ikäryhmät omaksuvat ensimmäisinä uusia tapoja käyttää älylaitteita ja johtavat käyttötapojen muutosta. He esimerkiksi soittavat selvästi vähemmän puheluita kuin vanhemmat ikäryhmät.

Lue, mitä merkitystä viestittelyllä oli vaihto-oppilaalle ja hänen perheelleen.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
5/5