Miten käy lukemisen kännyköiden aikana?

Painettujen kirjojen myynti laskee, mutta lukeminen ei vähene. Se muuttaa muotoaan. Katso kuinka lukeminen on muuttunut viime vuosina.

Teksti: Petro Miettinen

1. Lukeminen monimuotoistuu

”Erityisesti nuoret ovat vähentäneet pitkien tekstien ja romaanien lukemista. Lukemisen tavat kuitenkin monimuotoistuvat”, sanovat sekä Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacis että Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.

Keskittyneen lukemisen tilalle on tullut silmäilevämpi lukutapa. Verkon sirpaleista tietoa haetaan eri lähteistä ja montaa asiaa tehdään yhtä aikaa. Verkkolukemisessa usein muu digihäly, kuten some-ilmoitukset, katkovat keskittymistä.

Verkossakin iso osa ajasta menee silti lukemiseen.

”Lukemisen kulttuuri on laajentunut, sillä myös kuvia ja erilaisia viestejä pitää osata lukea”, Villacis muistuttaa.

2. Lukutaito luo eroja menestymiselle

Lukutaito yksi tärkeä osatekijä sille, miten elämässä menestyy. Vaikka Suomen PISA-tulokset ovat kääntyneet taas nousuun vuosien 2000–2012 notkahduksen jälkeen, tekemistä riittää etenkin pojilla.

"Suomen tytöt ovat lukemisessa maailman kärkeä, ja pojatkin ovat petranneet”, Sari Hyytiäinen sanoo.

Tyttöjen ja poikien lukutaitojen erot ovat kuitenkin Suomessa OECD-maiden suurimmat PISA-tutkimuksen mukaan. PISA-tutkimuksessa yläkoulun viimeistä luokkaa käyvistä pojista 16 prosentilla lukutaito jäi alle välttävän tason.

Kodin kielellinen ympäristö vaikuttaa lukutaitoon, selviää Itä-Suomen yliopiston tuoreesta tutkimusartikkelista. Lukutaito onkin harjoittelulaji: se kehittyy, kun lapsi lukee ja hänelle luetaan. Kirjojen määrä kotona vaikuttaa myös koulumenestykseen: lapset menestyvät sitä paremmin koulussa, mitä enemmän kotona on tarjolla kirjoja. Lukemiseen kannattaa siis satsata ja kannustaa.

>Tutustu Elisa Kulman WORD-hankkeeseen, jossa etsitään pojille uusia lukemisen tapoja. 

3. Suomi lukee kaikkialla

Suomalaiset eivät lue enää vain kotona jalkalampun valossa. Pokkareita ahmitaan mökillä, autossa kuunnellaan äänikirjoja, työmatkabussissa kahlataan e-kirjaa.

Sähköisten kirjojen suosio on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa ja jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi Elisa Kirjasta ladattiin viime vuonna yli 650 000 kirjaa. E-kirjojen suurimpia ystäviä ovat koulutetut 26−50-vuotiaat naiset.

Onko äänikirjan kuunteleminen sitten oikeaa lukemista?

”Tarinan kannalta on, mutta sanavaraston kehittymisen kannalta se ei ole yhtä hyvä kuin itse luettu. Kirjallisuus on kuitenkin kirjallisuutta myös kuunnellessa, siinä välittyvät tieto, empatia ja sivistys”, sanoo Villacis.

4. Digitaalisuus ei ole pois paperikirjalta

Pitkän tekstin lukeminen kehittää kokonaisuuksien hahmottamista, ja joka päivä olisi hyvä lukea keskittyneesti parikymmentä minuuttia.

Sähköisen tai painetun tekstin omaksumisessa on eroja. Lukukeskuksen tutkimus neljäsluokkalaisten keskuudessa kertoo, että perinteinen kirja tukee syvälukutaidon kehittymistä, kokonaisuuksien hahmottamista tablettia paremmin. Tabletilla lukiessa keskittyminen oli vaikeampaa vaikka lapset kokivat sen innostavana tapana lukea kirjaa.

"Sähköinen ja painettu kirja eivät suljekaan toisiaan pois. E-kirjat voivat innostaa uusia lukijoita tarttumaan kirjaan ja lisätä kiinnostusta lukemiseen”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacis painottaa.

5. Painettu kirja pysyy sähköisen rinnalla

Painetun kirjan myynti on Suomessa laskenut, mutta sillä on silti sijansa tulevaisuudessakin. Moni haluaa konmaritus-hengessä eroon materiasta ja hankkii kirjansa sähköisinä. Osalle sähköistä kirjaa puoltaa taas halu kuljettaa kirjansa kevyesti mukanaan vaikkapa kännykässä. Silti toisille paperiset kirjat voivat olla myös rakkaita esineinä.

”Kirja on hieno fyysisenä esineenä ja siitä on helpompi hahmottaa luettava kokonaisuutena. Kirjasta voi taas tulla statusesine”, Ilmi Villacis arvioi.

 

Näin kirjoja myytiin:

Painetut kirjat: (yleinen kirjallisuus)

2011: 18,9 miljoonaa kappaletta

2015: 14,5 miljoonaa kappaletta

(Suomen Kustannusyhdistys, myynti jälleenmyyntiin ja suoramyyntiin.)

6. E-kirjan asema vahvistuu kirjastoissa

Digitaalisuuden kasvu näkyy myös kirjastoissa: painettujen kirjojen lainausmäärä on laskenut, e-kirjojen osuus on kasvussa. Kirjastoissa uskotaan lukemiseen.

Esimerkiksi juuri remontoidussa Lahden pääkirjastossa asiakasmäärät ovat pysyneet samoina viime vuosina. ”Suurin muutos on tietokirjojen lainauksen väheneminen kolmanneksella parissakymmenessä vuodessa. Tieto haetaan nykyään verkosta”, Lahden kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen sanoo.

Malmisen mukaan luku- ja kirjoitustaito on avain elämässä selviytymiseen. ”Digiaika ei ole mitenkään vähentänyt lukutaidon merkitystä.”

Samaa sanoo Ilmi Villacis: ”Lukemalla oppii tarinan rakentamisen taitoa. Se on hyvin tärkeää, koska kaikkea tarjotaan nykyään tarinoina.”

Yleisten kirjastojen käyttö

2010: 70 190 679 kirjalainausta

2015: 67 958 811 kirjalainausta

E-kirjojen lainaukset yleisistä kirjastoista

2014: 151 082

2015: 265 232

(Lähde: kirjasto.fi)

Lähteet: ElisaSuomen KustannusyhdistysKirjasto.fi.

 

WORD-hanke kannustaa nuoria miehiä sanojen pariin

Elisa Kulma käynnisti maaliskuussa WORD-hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä uusia, kiinnostavia sisältöjä ja tapoja lukea niitä. Hankkeessa 15–18-vuotiaat nuoret miehet kehittävät uudenlaisia lähestymistapoja lukemiseen ja tekstiin yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa.

 

>Tutustu WORD-hankkeeseen osoitteessa http://www.elisa.fi/word.

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
5/5