Elisa Kirja toi äänikirja-sovellukset Suomeen 10 vuotta sitten

Kun Elisa Kirja perustettiin 10 vuotta sitten, alku oli heittäytymistä, uuden kokeilua ja rajojen ylittämistä. Seikkailusta syntyi paljon uutta ja äänikirja rantautui Suomeen.

Teksti: Hanna Kangasniemi

Kustannusala mullistui sähköisen kirjan myötä

Elisan uusi innovaatioyksikkö ja palava halu tehdä asiakkaiden aitoihin tarpeisiin suunniteltu palvelu synnytti Elisa Kirjan 10 vuotta sitten.

“Kun sähkökirjapalveluita alettiin luoda Suomeen, lukulaitteet olivat vasta tuloillaan ja ajatus sähkökirjoista monille uusi. Kustantajat eivät olleet myöskään valmistautuneet uuteen julkaisumalliin ja siksi kirjailijoiden sopimuksista puuttui kohta sähköisille kirjoille. Kun aloitimme työn kyselemällä kirjailijoilta oikeuksia sähkökirjojen julkaisuun, taisimme olla aika häiriköitä alalla”, muistelee Liisa Puurunen, joka oli mukana luomassa Elisa Kirjaa ja on sen jälkeen ollut mukana lukuisissa uusissa digitaalisissa liiketoimintakokeiluissa.

Ajatus siitä, että kirjailijat hallinnoivat itse suoraan sähköisten kirjojen oikeuksia rikkoi kustannusalan totuttua ansaintamallia. Aika ennen sähköisten kirjojen läpimurtoa oli kuitenkin pioneeriaikaa, jolloin vasta etsittiin malleja uudelle julkaisutoiminnalle.

“Halusimme lähteä nopeasti liikkeelle. Meillä oli ensimmäisenä valmiina ohjelmisto äänikirjojen julkaisuun, joten aloitimme siis äänikirjoilla. Kirjoja oli kuitenkin vaikea saada palveluun, koska niitä ei ollut silloin sopivassa sähköisessä formaatissa. Tämä tallennustyökin tehtiin pitkälti itse”, Puurunen kertoo.

Puurunen kertoo, miten Elisa Kirjan väki siirsi urakalla CD-levyillä aiemmin myytyjä äänikirjoja mp3-muotoon, jotta ne saatiin palveluun. Osa kirjoista nauhoitettiin myös studiossa.

Kun Elisa Kirjalla oli koossa 200 kirjaa, oli aika lanseerata äänikirjapalvelu.

“Teimme hyvin läheistä yhteistyötä kirjailijoiden kanssa heti. Esimerkiksi Seppo Jokisen äänikirjat äänitettiin Sepon haluamaa lukijaa ja studiota käyttäen”, Puurunen kertoo alkuajoista.

Myös toimittaja Jouni Tervon ja dekkarikirjailija Harri Nykäsen perustama, Suomen eturivin dekkarikirjailijoiden teoksiakustantava kustantava, Crime Time syntyi kustannusalan murroksessa.

“Teimme alusta alkaen yhteistyötä myös Crime Timen kanssa. Äänikirjojen lisäksi teimme digitaalisia e-kirjoja ja olimme mukana niiden kansien suunnittelussa. Julkaisemme edelleen heidän sähköiset kirjansa. Yhteistyöllä saimme myös dekkareiden hinnat kilpailukykyisiksi varhaisessa vaiheessa”, Puurunen sanoo.

Alun etsikkovuosien jälkeen yhteistyö kaikkien kirjakustantajien kanssa on vakiintunut hyväksi ja sähkökirjat tukevat omalta osaltaan kirjojen asemaa Suomessa.

Maailman ensimmäinen ääni- ja e-kirjojen sovellus

Elisa Kirja julkaisi tiettävästi ensimmäisenä maailmassa sovelluksen, jossa oli sekä ääni- että e-kirjat samassa paketissa.

“Ainakin olimme ensimmäisten joukossa, jos ei ensimmäisiä. 10 vuotta sitten älypuhelimet ja tabletit olivat vasta tulossa. Aloimme silti nopeasti tarjota palvelua ja ennakkoon ladattuja kirjoja yhdessä tabletin kanssa. Haaveilimme myös omasta lukulaitteesta, mutta se osoittautui todella vaikeaksi”, Puurunen kertoo.

Nyt 2020-luvulta katsottuna sähköisten kirjojen hinnat olivat aluksi kovia. Ne olivat samoissa hinnoissa kuin paperikirjat, vaikka painattaminen puuttui.

“Esimerkiksi tietokirjat maksoivat jopa 40 euroa tai ylikin. Dekkarit olivat paremman hintaisia. Hintaan vaikutti, että sähköisillä kirjoilla oli korkeampi arvonlisävero”, Puurunen sanoo.

Ilmaiset klassikot opettivat käyttämään e-kirjoja

Elisa Kirjan piti ensin opettaa suomalaisia käyttämään sähköisiä kirjoja. Tätä edistettiin tuomalla palveluun ilmaisia kirjoja.

“Suomessa on olemassa paljon vanhoja kirjoja, joiden tekijänoikeudet ovat vanhentuneet eli oikeuksista ei tarvitse maksaa. Satsasimme siihen, että saimme näitä kirjoja ladattavaksi Elisa Kirjaan. Näin myös esimerkiksi koululaisilla ja opiskelijoilla olisi ilmaisia klassikoita hyvin saatavilla”, Puurunen kertoo.

Nyt Elisa Kirjassa on ilmaiseksi luettavissa ja kuunneltavissa muun muassa Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluuloJules Vernen Maailman ympäri 80 päivässä ja Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus.

Sähköisen kirjan alkuvuodet olivat Puurusen mukaan innostavaa aikaa. Innostusta kuvaa se miten esimerkiksi Kirjamessujen osastoon panostettiin intohimolla ja pieteetillä:

“Kun äänikirjapalvelumme lanseerattiin, toteutimme valtavan hienon messuosaston, jossa oli äänimaisemakupu, jonne saattoi työntää päänsä, kuunnella Sinuhe egyptiläistä, katsoa pienoispyramidimaisemaa ja jopa haistaa tunnelmia”, Puurunen muistelee.

Millainen on sähköisen kirjan tulevaisuus?

Sähköinen kirja on 10 vuodessa vakiinnuttanut paikkansa ja varsinkin äänikirjan suosio on noussut huimasti.

“Nykyään lähes kaikki kirjat ilmestyvät myös sähköisinä. Erityisesti uusien äänikirjojen määrät ovat olleet voimakkaassa kasvussa viimeisen 2–3 vuoden aikana. Ennusteen mukaan lähes puolet kulutetuista kirjoista tullaan nauttimaan digitaalisessa muodossa”, sanoo Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Helena Niemelä.

“Striimaus on ollut pitkään jo nouseva trendi ja se näkyy myös kirjojen kulutuksessa. Kirjatkin halutaan ostaa lukemisen palveluna, jossa voi valita kuukausimaksua vastaan luettavaksi kirjoja ostamatta niitä itselleen. Tulevaisuudessa kokemus myös monipuolistuu, kun virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden sovelluksilla voidaan rikastaa lukukokemusta uudenlaisilla elämyksillä”, Niemelä visioi.

Elisa Kirjassakin uskotaan, että tulevaisuuden digikirjat tulevat sisältämään tekstin lisäksi esimerkiksi multimediaa, kuten videoita ja musiikkia tai vaikka äänitehosteita kuunnelmatyyppisesti. Lapsille tarkoitetut ja oppimista tukevat interaktiiviset digikirjat lisääntyvät tulevaisuudessa.

“Multimediaa kokeiltiinkin jo Elisa Kirjan alkuvaiheessa, esimerkiksi Eero-kuvaäänikirjasarjassa, kun tavoiteltiin perheitä palvelun käyttäjäksi”, Liisa Puurunen sanoo.

“Elisa Kirja on tuonut markkinoille myös toisen esimerkin rikastetusta lukuelämyksestä. Rähinä Recordsin kanssa yhteistyössä tehdyn 7 veljestä – 20 vuotta Rähinää -kirjan”, Helena Niemelä kertoo.

Liisa Puurusen kirjasuositukset

Volter Kilpi: Alastalon salissa. On hienoa, että tällaisenkin jättimäisen teoksen saa kulkemaan kännykässä kevyesti. Ilmainen klassikko, eikä lukeminen lopu heti kesken.

Walter Isaacson: Steve Jobs. Valtava kirja, joka on aivan liian painava lukea perinteisenä printtinä. Tämä löytyy myös kirjahyllystäni mutta oli pakko lukea sähköisenä. Kirja on yhä ajankohtainen, vaikka sen julkaisusta onkin aikaa. Se intohimo ja näkemys!

Frank Martela: Valonöörit. Kirja elämän merkityksellisyydestä.

Aki Hintsa: Voittamisen anatomia. Koskettava ja kannustava elämäntaito-opas, joka kestää monta lukukertaa.

Jarkko Sipilä & Harri Nykänen ja kaikki heidän dekkarinsa. Nämä ovat aina ensimmäisenä luettavissa Elisa Kirjassa. Siinä vaiheessa, kun Sipilä FB:ssä sanoo, että nyt sitä saa kirjakaupoista, on mahtavaa kommentoida että kiitos, luin jo viime yönä.

Elisa Kirja 10 vuotta

2010 Elisa Kirjan äänikirjasovellus lanseerataan noin 200 nimikkeellä

2011 Elisa Kirjan ääni- ja e-kirjat yhdistävä sovellus julkaistaan

2016 Elisa Kirjassa ladattu yli 650 000 sähköistä kirjaa

2018 Elisa Kirjaan tulee ääni- ja e-kirjojen kuukausitilausmahdollisuus

2019 Arviolta miljoona suomalaista on joko ostanut tai lainannut ääni- tai e-kirjan vuoden aikana. Tämä on lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. 40 prosenttia kuuntelijoista käyttää ainoastaan äänikirjaa.

2020 Elisa Kirja 10 vuotta:  valikoimassa yli 18 000 suomenkielistä ääni- ja e-kirjaa

Näin Elisa Kirja -palvelua markkinoitiin 2013:

Oliko artikkelista sinulle hyötyä:
4/5